STUK varautuu valvomaan käytetyn ydinpolttoaineen kuivavarastointia

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallisuudesta pitää huolehtia jo ennen loppusijoitusta, sillä polttoainetta säilytetään välivarastossa laitospaikalla useita vuosikymmeniä. Fennovoiman laitoshankkeen yhteydessä Suomessa tutun vesiallasvarastoinnin vaihtoehtona on myös kuivavarastointi, johon Säteilyturvakeskus (STUK) alustavasti varautuu.

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus herättää säännöllisesti yhteiskunnallista keskustelua. STUKin ydinjätteistä vastaavan osaston johtaja Jussi Heinonen korostaa sitä, että käytetyn polttoaineen turvallisuuden valvominen myös ennen sen loppusijoitusta on STUKille erittäin tärkeä tehtävä.

"Valitaanpa välivarastointimenetelmäksi vesiallasvarastointi tai kuivavarastointi, turvallisuudesta huolehditaan yhtä huolellisesti”, Jussi Heinonen muistuttaa.
 

”Käytetty polttoaine pysyy laitospaikalla useita vuosikymmeniä ennen kuin sen loppusijoittaminen on edes mahdollista. Posivan valmisteleman loppusijoituksen on suunniteltu alkavan 2020-luvun alkupuolella ja käytettyä ydinpolttoainetta on välivarastossa niin Loviisassa kuin Eurajoellakin. Fennovoiman suunnitelmat perustuvat samanlaiseen välivarastointiin ennen loppusijoitusta”, Heinonen toteaa.

Fennovoiman Pyhäjoelle suunnitteleman Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta on keskusteltu paljon, auki on vielä sekin, mihin jäte lopulta sijoitetaan, mutta ensin on Pyhäjoellakin ratkaistava käytetyn polttoaineen välivarastointi. Yhtenä mahdollisuutena välivarastointitavaksi on noussut kuivavarastointi. Menetelmä on Suomessa uusi, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Venäjällä sitä on käytetty vesiallasvarastoinnin ohella.

Vaikka Fennovoiman ratkaisu on vielä auki, STUK varautuu siihen mahdollisuuteen, että valvottavaksi tuleekin kuivavarastointilaitos.

”Yleiset turvallisuusperiaatteemme sopivat hyvin kuivavarastointilaitoksen valvomiseen, joten ajattelutapaa ei tarvitse muuttaa. Yksityiskohtaisemmat turvallisuusvaatimukset koskevat tietenkin Suomessa käytössä olevaa allasvarastointimenetelmää, joten meidän pitää uusia ohjeistoamme, mikäli Fennovoima valitsee kuivavarastoinnin”, Heinonen pohtii.

Ydinturvallisuuden valvojat ovat kansainvälisesti vahvasti verkostoituneet, joten STUK on varautunut tekemään yhteistyötä niiden maiden viranomaisten kanssa, joissa kuivavarastointi on käytössä, jos menetelmää ruvetaan soveltamaan Suomessa.

Zwilagin käytetyn ydinpolttoaineen kuivavarasto Sveitsissä. Kuva: Zwilag.
 

Heinonen toteaa, että kummassakin menetelmässä on omat hyvät ja huonot puolensa. Kumpikin voidaan toteuttaa turvallisesti. Kuivavarastoinnin etu on se, että jätteet ovat suljettuina ja passiivisessa tilassa, joten laitoksella tarvitaan vähemmän ylläpitoa. Allasvarastoinnissa esimerkiksi vettä pitää puhdistaa ja varmistaa se, että ydinjäte säilyy sellaisessa kunnossa, että sitä voidaan siirtää.

”Kumpi menetelmä valitaankin, turvallisuudesta huolehditaan yhtä huolellisesti ja lupaprosessi on sama”, Heinonen muistuttaa.

Lisätietoja:
Johtaja Jussi Heinonen, puh. (09) 759 88 679
STUKin internetsivut: Hanhikiven ydinvoimalaitoksen ydinjätteet

Teksti ja kuva:
Viestinnän asiantuntija Jarmo Lehtinen, STUK

Teksti on julkaistu STUKin Säteilyuutiset-uutiskirjeessä
Voit tilata Säteilyuutiset sähköpostiisi liittymällä postituslistalle.
Jaa tämä sivu