Ulkoisen säteilyn valvontaverkko uudistuu

Säteilyturvakeskus (STUK) uudistaa ulkoisen säteilyn valvontaverkkonsa. Suunnitteluvaiheessa oleva uudistus on tarpeen, koska mittausverkkoa ohjaava tietotekniikka alkaa olla vanhentunutta. Noin 260 mittausaseman järjestelmä kertoo mahdollisista säteilytilanteen muutoksista nopeasti ja luotettavasti.

STUKin ylitarkastaja Tuomas Peltonen muistelee edellistä ulkoisen säteilyn valvontaverkon uudistusta toistakymmentä vuotta sitten. Peltonen oli juuri tullut STUKiin muihin tehtäviin, mutta seurasi sivusta silloista uudistusta. Nyt hän on ensi vuoden alussa käynnistyvän uudistuksen vastuuhenkilö.

Tuomas Peltola

Yksi 260:stä ulkoisen säteilyn valvontaverkon mittauasemasita on ylitarkastaja Tuomas Peltosen työpaikan eli STUKin toimitalon katolla Helsinhin Roihupellossa. Kuva: Jarmo Lehtinen

”Tämä uudistus ei ole yhtä laaja kuin edellinen uudistus. Mittausasemien rakenteet ja esimerkiksi kaapeloinnit ovat kunnossa. Uudistus keskittyy nyt erityisesti asemien tietokoneiden ja palvelinohjelmistojen uusintaan, jotka molemmat alkavat tulla elinkaarensa päähän”, Peltonen selittää.

Käytössä olevan tietotekniikan rajoitukset tulevat esiin erityisesti silloin, kun järjestelmään tulee toimintahäiriö. Vian selvittely on usein turhauttavaa puuhaa ja vie paljon aikaa.

Peltonen muistuttaa, että tietotekniikka on kehittynyt edellisen uudistuksen jälkeen aimo harppauksin, eli vanha järjestelmä on kestänyt yllättävänkin hyvin aikaa, mutta nyt uudistus on välttämätön.

”Uudistus on vielä suunnitteluvaiheessa, lopullinen budjettikin on vahvistamatta. Normaalilla toimintarahalla emme tästä selviä, mutta koko järjestelmää ei tällä kertaa tarvitse repiä auki, joten rahaa ei kulu yhtä paljon kuin edellisessä uudistuksessa”, Peltonen toteaa.

Edelliseen ulkoisen säteilyn valvontaverkon uudistukseen STUK sai rahaa Huoltovarmuuskeskukselta.

Ilmaisimiakin uusitaan

Vaikka uudistus keskittyy tietotekniikkaan, vanhoja ilmaisimiakin on uusittava säännöllisin väliajoin. Järjestelmässä käytössä olevien ilmaisimien valmistusta on osittain lopetettu, joten hankittavat ilmaisimet eivät ole samoja kuin vanhat, joskin mahdollisesti hyvin saman tyyppisiä.

Peltonen korostaa, että uuden järjestelmän tietotekniikan pitää toimia niin, että ohjelmistot eivät ole sidoksissa tiettyyn ilmaisimen anturityyppiin.

Valvontaverkkoon kuuluu noin 260 annosnopeusmittaria. Lisäksi järjestelmään kuuluu noin 30 spektrometri-ilmaisinta, jotka pystyvät tunnistamaan, mistä radioaktiivisesta aineesta säteily on peräisin.

”Uudistuksen jälkeenkin säteilyvalvontaverkossa on myös herkkiä spektrometri-ilmaisimia. Ne antavat mahdollisessa säteilytilanteessa tarkkoja tietoja päästön koostumuksesta”, Peltonen toteaa.

Uudistuksen tekee helpommaksi se, että nykyisin käytössä oleva viranomaisten Virve-tiedonvälitysjärjestelmä on turvallinen ratkaisu eikä sitä tarvinne muuttaa.

Prototyyppi valmis ehkä vuoden kuluttua

Ulkoisen säteilyn valvontaverkon uudistus käynnistyy tämän vuoden alussa uuden aseman suunnittelulla. Aseman prototyypin pitäisi valmistua 2018—19 vaihteessa. Sen jälkeen päästään kilpailuttaan valmistajia. Uudistettua järjestelmää päästään asentamaan aikaisintaan vuonna 2020.

”Meillä on mielenkiintoinen ja haastava projekti alkamassa. Ulkoisen säteilyn valvontaverkko on erittäin tärkeä järjestelmä erityisesti mahdollisissa säteilyvaaratilanteissa. Suomi on kansainvälisestikin tunnettu siitä, että meillä on tiheä ja tehokas säteilyn valvontaverkko, ja tästä haluamme pitää kiinni”, Peltonen toteaa.

Jarmo Lehtinen

Teksti on julkaistu STUKin Säteilyuutiset-uutiskirjeessä.

Jaa tämä sivu