STUKin strategia 2018—22 Onnellinen virkamies on tuottelias virkamies

Missä ovat maailman onnellisimmat virkamiehet? Siihen on mahdoton vastata nyt, mutta vuoteen 2022 mennessä he löytyvät Säteilyturvakeskuksesta (STUK).

STUKin vuosien 2018—22 strategiaan kuuluva visio Maailman onnellisimmat virkamiehet, paras virasto ja tyytyväisimmät asiakkaat – Säteilyturvallinen Suomi on totta siihen mennessä.

Sananmukaisesti maailmoja syleilevä onnellisuusvisio on taatusti utopistinen, mutta siihen suhtaudutaan STUKissa hyvin vakavasti, sanoo hallintojohtaja Kaisa Koskinen.

Kaisa Koskinen

Kaisa Koskinen johtaa STUKin hallinto-osastoa ja miettii, millainen STUK antaa työntekijöilleen mahdollisuuden onneen. Kuva: Jarmo Lehtinen

”Haluamme, että tämä tavoite noteerataan sekä STUKissa että ulkopuolella. Sen on tarkoitus velvoittaa meitä hyvään työhön”, Koskinen selittää.

Sopiiko onnellisuus tavoitteeksi? Voiko sitä mitata? Koskinen myöntää, että voittopuolisesti positiivisen palautteen lisäksi onnellisuustavoite on aiheuttanut myös pientä vinoilua. Tällaisiin tavoitteisiin on totuttu enemmän mainostoimistomaailmassa kuin viranomaisorganisaatiossa.

”Kyseessä on visio, jossa voi viljellä superlatiiveja. Halusimme sen herättävän keskustelua ja tunteita”, Koskinen tähdentää.

Tavoitteen taustalla on tietenkin se tutkimuksinkin vahvistettu asia, että työhyvinvointi, tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä sekä vaikutusmahdollisuudet omaan työhön parantavat työtuloksia. Onnellinen virkamies on tuottelias virkamies, joka kokee tekevänsä merkityksellistä työtä.

Korkealentoisesta visiosta konkreettisiin tavoitteisiin

Tavoite onnellisista virkamiehistä ei STUKissa jää pelkäksi puheeksi, vaan muiden strategiassa määriteltyjen kahdeksan keskeisen tavoitteen tapaan sen toteuttamiseksi perustetaan projekti. Projektipäällikkönä toimii Koskinen.

Projekti takaa sen, että onnelliset virkamiehet eivät jää vain kirjaukseksi strategiaesitteeseen.
Koskinen korostaa sitä, että korkealentoinen tavoite johtaa käytännön toimenpiteisiin, joilla parannetaan esimerkiksi työhyvinvointia, hallitaan työn ja vapaa-ajan suhdetta ja  kehitetään ihmisten osaamista. Vaikka vision sanamuotoista tavoitetta ei voikaan mitata, vision velvoittava ja vahva sanoma johtaa toimenpiteisiin, joissa onnistumista mitataan.

Toimenpiteet ja mittarit ovat vielä suunnittelun alla, sillä viisivuotisesta strategiakaudesta on eletty vasta muutama viikko ja projektikin on vielä käynnistysvaiheessa. Koskinen pohtii kuitenkin mielellään projektin haasteita, vaikka korostaakin, että ei halua vielä lyödä asioita lukkoon. Joustavasti kokeillen ja henkilöstön kanssa keskustellen löytyvät ne tavat, joilla päästään kohti strategian tavoitteita.

Säteilyturvakeskuksen strategia 2018-2022

Raskas ohjeisto kaipaa remonttia

Viranomaisorganisaatioita ohjataan tyypillisesti ohjeilla. Tästä mallista ei ole syytä rimpuilla täysin irti, mutta Koskinen toteaa, että ohjeistoajattelu kaipaa arviointia.

”Yksin viime vuonna uudistettiin 90 STUKin sisäistä ohjetta, eikä siinä edes ollut kaikki. Ohjeita on yhteensä noin 300, jos kaikki vanhentuneetkin lasketaan mukaan. Ohjeet ovat sitä paitsi joskus aivan hämmästyttävän yksityiskohtaisia”, Koskinen toteaa.

Liian paljon liian yksityiskohtaisia ohjeita? Sitä ainakin selvitetään STUKissa. Koskinen tavoittelee ainakin sitä, että ohjeistot olisivat keskenään enemmän yhteismitallista, ohjeiden määrää voisi hallitusti vähentää ja ohjeet jättäisivät fiksuille virkamiehille enemmän tilaa käyttää omaa järkeä.

Ohjeiden suuri määrä ja yksityiskohtaisuus tekevät pelkästään niiden päivittämisestä raskasta ja aikaa vievää puuhaa. Merkitykselliseksi koettu työ on keskeinen työhyvinvoinnin lähde, joten työn kehittäminen niin, että oman arvostelukyvyn käyttö lisääntyy, voi edistää onnellisuustavoitteen saavuttamista.

Valtiollisellakin tasolla kuulutetut norminpurkutalkoot ovat kuitenkin haastava tavoite. EU-direktiivien, lakien, asetusten ja säädösten mukaan on edettävä. Ohjesidonnaisuudesta hallittu hellittäminen voi kuitenkin olla oikea tie, sillä liiallinen säätely voi johtaa joustavuuden puutteeseen ja huonoihin tuloksiin.

Uusia ja vanhoja mittareita

Onnellisuustavoitteen saavuttamista voi ja pitää mitata, Koskinen korostaa. Mittareita vielä mietitään ja kehitetään.

”Luonnollisesti käytämme vanhoja, hyviksi koettuja mittareita, kuten valtiolla yleisesti käytettävää VMBaro-työtyytyväisyyskyselyä. Siinä meillä on ollut hyvät tulokset, mutta niitä voi yhä parantaa. Tämän mittarin hyvä puoli on myös se, että siihen saa vertailutuloksen valtionhallinnosta”, Koskinen toteaa.

Työhyvinvointia ja onnellisuutta edesauttaa myös se, että työkuorma on sen kokoinen, että sitä jaksaa kiskoa. Koskinen toteaakin, että STUKissa kiinnitetään uudella strategiakaudella entistä enemmän huomiota siihen, miten työmäärä jakautuu työntekijöiden kesken. Isoja työmääriä ja töissä vietettyä ylenmääräistä aikaa seurataan ja epäkohtiin puututaan.

Osaamisen kehittäminen parantaa työmotivaatiota. Sitä on myös mahdollista mitata. Osaamisen parantaminen voi myös lisätä STUKlaisten markkina-arvoa työmarkkinoilla, mikä on tietysti työntekijän edun mukaista.

”Meillä on perinteisesti paljon hyvinkin pitkiä työsuhteita, mitä olemme pitäneet ja yhä pidämme erittäin hyvänä asiana. STUK on pystynyt tarjoamaan hyviä urapolkuja. Tietty vaihtuvuus on kuitenkin hyvästä, sillä uudet työntekijät tuovat uusia tuulahduksia.”

Koskinen ei siis mitenkään järkyty, jos muutaman vuoden sisällä mitataan henkilökunnan liikkuvuuden lisääntyneen. Tärkeänä hän pitää sitä, että muihin tehtäviin mahdollisesti lähtevät eivät poistu ovet paukkuen – ja mahdollisesti palaavat myöhemmin takaisin STUKiin.

Jarmo Lehtinen

Teksti on julkaistu STUKin Säteilyuutiset-uutiskirjeessä.

Jaa tämä sivu