STUKin strategia 2018—22 Avainsana: MUUTOS!

STUKin pääjohtaja Petteri Tiippana uhkuu hyvää mieltä. Iso strategiaurakka on ohi. Palaute on ollut myönteistä henkilöstöltä, sidosryhmiltä ja esimerkiksi STUKin neuvottelukunnalta.

”Strategiamme on tyystin erilainen kuin aikaisemmat. Tämä tähtää muutokseen. STUK muuttuu. Muutos ei ole mahdollinen ilman sitä, että STUKlaisten työ ja työnteon tapa muuttuvat”, Tiippana sanoo.


Uusi strategia on todellakin erilainen. Se on STUK-tasoinen, enää mukana ei ole osastokohtaisia substanssiasioita. Esitystapakin on uusi, sillä teksti on tiivistetty seitsemään yhteen rengastettuun lappuseen. Tarkoitus on, että helppolukuinen esite on arjessa ulottuvilla ja ohjaa toimintaa.

Muoto on siis uusi, mutta niin on sisältökin. Tiippana halusi muutosstrategian, ja semmoisen STUKin väki yhdessä teki. STUKissa muuttuvat strategiakaudella esimerkiksi valvonnan filosofia, tutkimus ja työtavat. Isosti satsataan myös digitalisaation mahdollisuuksien entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen.

Strategiaa varten STUK selvitti poikkeuksellisen perusteellisesti toimintaympäristöä sekä henkilöstön kesken että sidosryhmien kanssa.

”Käsitykset toimintaympäristön muutoksista olivat hämmästyttävän samanlaisia eri selvityksissä. Ulkopuoliset tahot korostivat hieman enemmän turvallisuustilanteen muutosta, STUKin väki puolestaan painotti vähän enemmän digitalisaation ja työtapojen muutosten tarpeellisuutta”, Tiippana kertoo.

Valvonta muuttuu riskitietoiseksi

STUK ohjaa valvontaa uudella strategiakaudella turvallisuushyödyn mukaan. Valvonta on tulevaisuudessa vähemmän tasapäistä ja enemmän riskiin perustuvaa. Valvonnan tarkempi kohdentaminen parantaa turvallisuutta.

Paitsi riskitietoista, valvonta on myös valmentavaa ja tulosohjattua.

”Turvallisuus ei synny valvomalla vaan vastuullisen toiminnanharjoittajan hyvän työn tuloksena. Toiminnanharjoittajan vastuu korostuu, kun siirrymme riskitietoisempaan valvontaan”, Tiippana korostaa. Turvallisuuskulttuurin kehittäminen on toiminnanharjoittajan oman edun mukaista, sillä hyvien tulosten myötä kevenevä valvonta voi myös johtaa alempiin viranomaiskustannuksiin.

Digitalisaatio parantamaan turvallisuutta

Digitalisaation eteneminen on iso muutos koko STUKin valvontakentässä, olipa kyse säteilyn käytöstä terveydenhoidossa tai ydinvoimalaitoksista. Tiippana tähdentää, että digitalisaatio ei ole itseisarvo, vaan tehokas keino parantaa säteilyturvallisuutta ja tehostaa valvontaa.

Tiippana ottaa esimerkiksi ranskalaisten ydinvoimaloiden tiettyjen komponenttien väärennetyt valmistusdokumentit. Jos valmistusdokumentaatio syntyy sähköisesti ja se on samanaikaisesti valmistajan, laitostoimittajan, voimayhtiön ja valvovan viranomaisen saatavilla, on dokumenttien peukaloiminen ja väärentäminen vaikeaa.

Ydinvoimateollisuudella on maine alana, jolla uskotaan konventionaaliseen tekniikkaan. Tähän on hyvä syy, sillä turvallisuuskriittisellä alalla käytettävän tekniikan pitää tietysti olla koeteltua ja testattua. Tämän takia uuden tekniikan hyötyjä ei ole pystytty hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla. Tiippana toteaakin, että ydinvoima-ala  ei ole ollut varsinaisesti digitalisaation uranuurtaja.

”Tähän on saatava parannus. Digitalisaatio voi tuoda paljon etuja valvontaan ja tarkastustoimintaan. Esimerkiksi konenäkö löytää ihmissilmää luotettavammin putkien säröt ja murtumat. Tarkastajan työ muuttuu turvallisemmaksi, kun pahoihin paikkoihin ei tarvitse itse mennä. Lisäksi valvonnan kustannukset pienenevät, kun työmatkat vähenevät ja työ nopeutuu”, Tiippana tähdentää.

”Koska lähes kaikki valvonnassa käyttämämme data on nykyään sähköisessä muodossa, voi hyvin kyseenalaistaa nykyisen asiakirjojen tarkastamiseen perustuvan valvontatapamme. Muutos on mielestäni välttämätön ja meidän kannaltamme se tarkoittaa sitä, että tarkastajan työkalupakki menee uusiksi”, Tiippana toteaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tehokkaasti digitalisoituva STUK vaatii samaa myös valvottavilta.

Tutkimustieto tulee verkostoitumalla

STUK on joutunut luopumaan suurimmasta osasta omaa tutkimusta valtion tutkimuslaitosuudistuksen myötä. Siitä huolimatta STUK tarvitsee uusinta tutkimustietoa päätöstensä tueksi. Suomalainen alan tutkimus on tarpeen myös siksi, että sitä kautta voidaan kouluttaa asiantuntijoita koko alan ja myös STUKin tarpeisiin.

Vastaus tutkimuskentän muutokseen on Cores-yhteistyö, joka on päässyt hyvään vauhtiin jo ennen strategiakauden alkamista. Coresiin voivat osallistua yliopistot ja tutkimuslaitokset. Tässä vaiheessa Cores on pääasiassa suomalainen hanke, mutta myös kansainvälisiä toimijoita voi tulla myöhemmässä vaiheessa mukaan.

Tutkimus vaatii rahaa. Valtiontalouden säästöt voivat jarruttaa myös Cores-yhteistyötä. Tiippana toivoo, että säteilyturvallisuuden kannalta tärkeään tutkimukseen löytyisi Suomesta rahoitusta. Hän myös lupailee, että STUK voi käyttää palvelumyynnistä saamiaan tuloja tutkimukseen, mikäli tuottoja tulee riittävästi.

Yhteinen iso asia

STUKin strategian visiossa perätään onnellisia virkamiehiä. Ajatus on, että tyytyväinen työntekijä tekee hyvää työtä, jolloin virasto on tehokas, asiakas tyytyväinen ja Suomi säteilyturvallinen.

Siinä strategian iso kuva. Viiden vuoden strategia on ollut kuitenkin voimassa vasta muutaman viikon. Strategian toteuttaminen vaatii paljon työtä. Myös kärsivällisyyttä tarvitaan, sillä strategian toteuttaminen vaatii suunnitelmallisuutta ja aikaa.

”Nyt olemme hienossa tilanteessa. Strategia on valmis ja siitä on saatu hyvää palautetta. Syntyneen  momentumin ei saa antaa tukahtua, vaan meidän pitää määrätietoisesti toteuttaa strategian tavoitteet”, Tiippana sanoo.

Strategiassa on yhdeksän suurta tavoitetta. Tavoitteet projektoidaan ja projektipäälliköiden vastuulla on  töiden edistäminen ja tulosten tekeminen. Kaikkia yhdeksää tavoitetta ei voi alkaa toteuttaa yhtä aikaa.

Ensimmäinen, jo alkanut projekti on valvonnan muuttaminen entistä riskitietoisemmaksi. Kyseessä on merkittävä toimintatavan uudistus, johon liittyvät työtapojen muutos ja digitalisaation tehokas hyödyntäminen.

Yksi tavoite, yksi joukkue

Strategia on kuitenkin paljon muutakin kuin projekteja ja rakenteellisia uudistuksia. Strategian pitäisi ohjata henkilöstön toimintaa jokaisena päivänä. Miten tämä onnistuu?
Tiippana antaa esimerkin, joka kuvaa sitä, miten strategian sisäistäminen voi näkyä henkilöstön käytöksessä.

”Minä haluan, että STUKilla on yksi tavoite, säteilyturvallisuuden edistäminen, ja sitä tavoittelee yksi joukkue. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että osastorajojen ja toimenkuvien taakse ei saa linnoittautua. STUKin perusviestin ja -tehtävän  pitää olla kaikille selvä ja sen mukaan on toimittava.”

”Tämä henki tuli esiin, kun STUKin tietohallinnossa työskentelevä Petri Helminen lähti syyslomalle etelän aurinkoon. Hän jakoi oma-aloitteisesti lentokoneessa STUKin tuottamaa lapsiperheille tarkoitettua Iloisen turvallisia seikkailuja -esitettä, jossa on UV-säteilytiedon ohella hauskaa puuhaa lapsille.

”Helminen kantoi huolta siitä, että lapset voivat palaa paahteessa. Hän edisti suomalaisten säteilyturvallisuutta eikä vain pitäytynyt omassa työtehtävässään. Se oli säteilyturvallisuutta edistävää, luovaa ja strategiamme mukaista toimintaa”, Tiippana linjaa.

Jarmo Lehtinen

Teksti on julkaistu STUKin Säteilyuutiset-uutiskirjeessä.

Jaa tämä sivu