Säteilyvaaratilanteiden säädöksiä muutetaan laeiksi

Säteilylain uudistus ei muuta suuresti säteilyvaaratilanteiden hoitoa, mutta alemmalla tasolla säädeltyjä asioita muutetaan lakisääteisiksi. Merkittävin sisällöllinen uudistus ovat säädökset säteilyvaaratyöntekijästä ja säteilyvaara-avustajasta.

”Tähän asti säteilyvaaratilanteita olisi jouduttu hoitamaan soveltaen normaalin tilanteen lakeja ja alemman tason säädöksiä. Säteilylain uudistuksessa asia korjataan niin, että tärkeimmät säädökset kirjataan lakeihin, kuten EU:n direktiivikin edellyttää”, toteaa tarkastaja Antero Kuusi.

Vaikka lainsäädäntöuudistus ei valmiustilanteiden hoitoa myllerrä, ei uudistus ole valmiudenkaan kannalta pelkkää säädösrakenteen korjailua. Konkreettisin muutos on uudet tehtävänimikkeet, säteilyvaaratyöntekijä ja säteilyvaara-avustaja.

Säteilyvaaratyöntekijä on ennalta säteilyvaaratilanteisiin koulutettu asiantuntija. Säteilyvaara-avustaja voi olla ammatillisessa roolissa, esimerkiksi sähkömiehenä tai terveydenhoidon ammattilaisena, mutta myös maallikkona auttamassa tilanteen hoitoa. Yhteistä säteilyvaara-avustajille on se, että heitä ei ole ennalta koulutettu säteilyvaaratilanteisiin. Tilanteissa, joissa on merkittävä altistumisen riski, onkin käytettävä ensisijaisesti säteilyvaaratyöntekijöitä.

"Tähän asti säteilyvaaratilannetta hoitavia työntekijöitä ovat koskeneet pitkälti samat säädökset kuin normaalitilanteen säteilytyöntekijöitä. Kyseiset säädökset soveltuvat kuitenkin huonosti säteilyvaaratilanteiden tarpeisiin", toteaa Kuusi.

Tuloillaan oleva uusi säteilylaki säätää säteilyvaaratyöntekijän ja säteilyvaara-avustajan asemasta kriisitilanteessa. Aiemmin säteilyvaaratilannetta hoitavien ihmisten asema määriteltiin normaalia säteilytyöntekijää koskevilla säädöksillä, kertoo Antero Kuusi.

Uutta lainsäädännössä on myös säteilylle altistumisen vertailutasojen määrittäminen valmiustilanteessa. Vertailutasot määritellään sekä säteilyvaaratyöntekijöille että väestölle. Käytännössä siis kussakin säteilyvaaratilanteessa määritellään tietyt altistumisen tasot - vertailutasot - ja suojelutoimet pyritään sitten toteuttamaan niin, että nämä tasot eivät ylittyisi. Vertailutasoa voidaan muuttaa, kun suojelutoimet edistyvät. STUK määrittää vertailutasot.

Valmiustilanteita koskevaan lainsäädäntöehdotukseen on saatu puolenkymmentä lausuntoa. Suuria muutoksia tekstiin ei lausuntojen perusteella tarvitse tehdä.

”Lakiehdotuksessa on vielä auki esimerkiksi se, miten säteilyvaaratyöntekijöiden oikeus terveystarkastuksiin mahdollisten altistustapahtumien jälkeen järjestetään. Pitää säätää siitä, kuka tarkastukset järjestää ja kuka ne maksaa”, Kuusi kertoo.

Vaikka varsinainen lakipaketti alkaa olla viimeistelyä vaille valmis, ei urakka ole vielä lähellekään ohi.

”Asetusten ja STUKin määräysten laatiminen on juuri alkanut. Siinä riittää tekemistä”, Kuusi toteaa.

Teksti&kuvat
Viestinnän asiantuntija Jarmo Lehtinen, STUK

Teksti on julkaistu STUKin Säteilyuutiset-uutiskirjeessä.

Jaa tämä sivu