Ionisoimattoman säteilyn lainsäädäntöuudistus ajanmukaistaa ja karsii normeja

Säännöstörakenteen korjaaminen, normien ajanmukaistaminen ja osittainen normien purku ovat keskeiset periaatteet ionisoimatonta säteilyä koskevassa lainsäädäntöuudistuksessa.

EU:n direktiivi, joka on johtanut säteilylainsäädännön isoon uudistusprojektiin, ei vaadi ionisoimattoman säteilyn säädösten muuttamista. Suomessa ja monissa muissa maissa on kuitenkin todettu, että myös ionisoimatonta säteilyä koskevat säädökset ovat korjauksen tarpeessa.

Ionisoimaton säteily liittyy esimerkiksi kännyköihin, sähkölaitteisiin ja lasereihin.

”Ionisoimatonta säteilyä koskeva säännöstö on ollut järjestelmällisen uudistamisen tarpeessa kuten muukin säteilylainsäädäntö. Säännöstöön on tehty vuosien kuluessa paljon sinänsä hyviä ja aiheellisia korjauksia, mutta samalla säännöstöhierarkia on muuttunut epäselväksi”, toteaa Säteilyturvakeskuksen (STUK) laboratorionjohtaja Tommi Toivonen.

Uudistuksen jälkeen lainsäädäntö on ajan tasalla ja säännöstön rakenne on johdonmukainen, vakuuttaa Toivonen, joka on STUKissa ionisoimattoman säteilyn lainsäädännön uudistuksen asiantuntija.

Säädökset uudistuvat maltillisesti

Uudistuksen vaikutukset toiminnanharjoittajiin jäävät melko pieniksi. Punainen lanka muutoksissa on tiettyjen säädösten selkeyttäminen.

”Emme säätele turhaan. Säätelyllä on aina selvä tavoite, parantaa kansalaisten säteilyturvallisuutta. Joitakin säädöksiä on järkevää purkaa”, Toivonen sanoo.

Esimerkkinä hallitusohjelmankin edellyttämistä norminpurkutalkoista on se, että vireillä olevan lakiesityksen mukaan joidenkin kauneudenhoidossa käytettyjen ionisoimattoman säteilyn menetelmien käyttö terveydenhoidon ulkopuolella helpottuu. Tällaisia menetelmiä ovat esimerkiksi ihon ja ihon alaisten kudosten käsittelyt radiotaajuisella säteilyllä ja laserilla.

Lisäksi lasereiden käyttöön yleisöesityksissä voitaisiin jatkossa myöntää viiden vuoden määräaikainen lupa. Nykyään toiminta vaatii laitteistokohtaisen ennakkotarkastuksen.

Pelkkää helpotusta ei kuitenkaan ole luvassa. Tekninen kehitys on tuonut markkinoille uusia ionisoimatonta säteilyä tuottavia tekniikoita, joiden sääntely ei ole ollut riskiin nähden ajan tasalla. Esimerkiksi näkyvää valoa tai ultraääntä hyödyntäville kauneudenhoitosovelluksille ei ole ollut raja-arvoja. Nyt arvot on tarkoitus määritellä entistä laajemmin erilaisille altistuksille.

Ionisoimatonta säteilyä koskeva lainsäädäntöuudistus mahdollistaa entistä paremmin valvonnan kohdentamisen riskiperusteisesti, mikä tarkoittaa sitä, että ongelmatapausten valvontaan jää enemmän resursseja, toteaa laboratorionjohtaja Tommi Toivonen.

Säädösten keveneminen ei voi johtaa siihen, että turvallisuus huononisi. Sen sijaan uudistuksella mahdollistetaan entistä paremmin valvonnan riskiperusteinen kohdentaminen, jolloin ongelmatapausten valvontaan jää enemmän resursseja.

”Esimerkiksi säteilyaltistusta aiheuttavien kuluttajatuotteiden valvonta ja epäkohtiin puuttuminen muuttuu helpommaksi, jolloin muun muassa vaaralliset laserit saadaan entistä tehokkaammin pois markkinoilta, vaikka säädökset eivät muutu tiukemmiksi”, Toivonen toteaa.

Solariumien säätely entisellään

Solariumit ovat merkittävä altistaja ionisoimattomalle säteilylle. Solariumiin liittyvät säädökset pysyvät ennallaan, sillä niitä koskeva lainsäädäntö on uusittu vasta muutama vuosi sitten. Esimerkiksi solariumit alle 18-vuotiailta kieltävä lakimuutos tehtiin kansainvälisten suositusten mukaisesti, kun näyttö solariumista ihosyöpien riskitekijänä vahvistui.

Maanpuolustuksessa puolestaan käytetään esimerkiksi tutkia ja laserlaitteita, jotka voivat aiheuttaa merkittäviä altistuksia.

”Puolustusvoimien henkilökunnan ja varusmiesten turvallisuudesta huolehditaan, mutta säädöksillä ei estetä puolustusvoimia ottamasta uutta tekniikkaa käyttöön ja harjoittelemasta sen käyttöä”, varmistaa Toivonen.

Aurinko on terveyden kannalta haitallisin ionisoimattoman säteilyn lähde. UV-säteily aiheuttaa ihosyöpiä, jotka ovat voimakkaasti yleistyneet. Auringon haittoja vastaan ei kuitenkaan taistella lainsäädännöllä, vaan valistuksella.

Teksti&kuvat
Viestinnän asiantuntija Jarmo Lehtinen, STUK

Lue lisää: Säteilyn käyttö kauneudenhoidossa

Teksti on julkaistu STUKin Säteilyuutiset-uutiskirjeessä.

Jaa tämä sivu