STUK palkkaa 20 asiantuntijaa

Säteilyturvakeskus (STUK) palkkaa ydinturvallisuuden valvontaan noin 20 asiantuntijaa vuonna 2016. Syynä rekrytointeihin on pääasiassa ydinlaitoshankkeiden etenemisen aiheuttama valvonnan lisääntyminen, sillä STUKissa eläköitymishuippu on jo ohitettu.

STUK kulkee työmarkkinauutisissa vastavirtaan, sillä kilpailukykyongelmaisessa Suomessa harvemmin törmää uutisiin työntekijöiden palkkaamisesta.

Tärkeimmät syyt uusien asiantuntijoiden palkkaamiseen STUKiin ovat Fennovoiman ydinvoimalaitoshankkeen eteneminen, Olkiluodon kolmosreaktorin käyttölupahakemuksen tarkastus ja Posivan kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen valvonnan alkaminen.

STUK hakee erityisesti ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita asiantuntijoita. Osalla palkattavista pitää olla hyvinkin syvällistä asiantuntemusta, mutta edellytämme aina tietynlaista laaja-alaisuutta. STUKin asiantuntijan pitää ymmärtää myös se, mihin oma työ liittyy”, toteaa kehityspäällikkö Kaisa Koskinen.

Kirsi Alm-Lytz, Jussi Heinonen ja Kaisa Koskinen toeavat, että ydinturvallisuuden valvonnassa tarvitaan hyvin erilaisia osaajia. KUVA: Jarmo Lehtinen, STUK.
 

Vaikka asiantuntijoita palkataan ydinlaitosten valvontaan, vaadittava osaaminen ei läheskään aina ole reaktoritekniikkaa tai muuten erityisen ydinvoimapainotteista.

Tarvitsemme esimerkiksi automaation, mekaanisten laitteiden ja betonirakentamisen asiantuntijoita. Monen eri teollisuudenalan osaaminen on tarpeen STUKin asiantuntijatehtävissä”, toteaa ydinvoimalaitosten valvonnasta vastaavan osaston johtaja Kirsi Alm-Lytz.

Ydinjätteiden turvallisuudesta vastaavan osaston vastikään nimitetty johtaja Jussi Heinonen muistuttaa, että myös esimerkiksi geologista ja kalliorakentamiseen liittyvää osaamista tarvitaan STUKissa.

Suurin osa palkattavista asiantuntijoista on insinöörejä, fyysikkoja tai muita luonnontieteilijöitä, mutta humanistienkaan ei tarvitse tyystin haudata haaveita STUKissa työskentelemisestä, sillä ydinturvallisuuden valvonnassa tarvitaan hyvin erilaisia osaajia. STUK valvoo esimerkiksi organisatoristen asioiden vaikutusta turvallisuuteen.

STUKin virkamieheltä vaaditaan viestintätaitoja

Nykyään virkamiehellä täytyy olla myös hyvät viestintävalmiudet. Suomen kielen lisäksi viranomainen vaatii virkamieheltään tyydyttävää ruotsin kielen taitoa. Englannin hyvä taito on itsestään selvä vaatimus, olemme kansainvälisiä ja useimpiin tehtäviin liittyvä materiaali on osittain englanniksi”, Koskinen toteaa.

Pelkkä suullinen kielitaito ei myöskään riitä, sillä STUK edellyttää asiantuntijoiltaan, että he pystyvät kirjoittamaan selkeää tekstiä. Tämä on tärkeä vaatimus, sillä STUKin pitää pystyä perustelemaan päätöksensä niin, että valvottavat, kansalaiset ja media ne ymmärtävät.

Uusien asiantuntijoiden palkkaaminen ydinturvallisuuden valvontaan ei pääsääntöisesti rasita veronmaksajia, sillä Suomessa on järjestelmä, jonka mukaan valvonnan tarpeen aiheuttaneiden pitää maksaa valvonnasta. Järjestelmä on taloudellisesti oikeudenmukainen ja takaa sen, että rahoitus valvontaan löytyy silloinkin, kun valtion kassa on tyhjä.

Koskinen kuitenkin tähdentää sitä, että kaikkea ydinturvallisuuteen liittyvää työtä ei ole tarkoituksenmukaista eikä voida laskuttaa valvottavilta. STUKin ydinturvallisuudesta vastaavilla osastoilla tarvitaan myös budjettirahoitteista toimintaa. STUK on kuitenkin joutunut osallistumaan valtion säästötalkoisiin, eli väkeä on jouduttu vähentämään niistä toiminnoista, jotka rahoitetaan valtion budjetista.

Vaikka taloudellinen tilanne on vaikea, STUK on pitänyt kiinni siitä, että se palkkaa edelleen kesätyöntekijöitä ja ottaa määräaikaiseen työsuhteeseen opinnäytetyön tekijöitä. Tämä on ollut yksi tie STUKiin, sillä kehityskykyisiä nuoria on palkattu määräaikaisista töistä kasvamaan vaativiin tehtäviin.

Pitkät työsuhteet tavoitteena

Mitkä ovat STUKin valtit kilpailussa kyvykkäistä nuorista ja toisaalta valmiista huippuasiantuntijoista?

Pystymme tarjoamaan varsin kilpailukykyiset edut, mutta erityisiä valttejamme ovat mahdollisuus kehittää osaamistaan ja työn laaja-alaisuus. Pyrimme myös siihen, että työsuhteet ovat pitkiä, sillä haluamme hyödyntää asiantuntijoidemme osaamisen mahdollisimman hyvin”, Koskinen toteaa.

STUKissa on myös panostettu voimakkaasti työntekijöiden perehdyttämiseen. Noin 20 henkilön palkkaaminen vuoden aikana kahdelle osastolle, joilla työskentelee yhteensä 140 ihmistä, on koko organisaatiolle iso haaste. Ydinturvallisuusvalvontaan palkattavat käyvät esimerkiksi laajan YK-kurssin, jossa käydään läpi teknisten ja luonnontieteellisten asioiden lisäksi myös organisaation kehittämistä ja viestintää.

Entäpä Alm-Lytzin, Heinosen ja Koskisen oma STUK-historia? Diplomi-insinöörit Alm-Lytz ja Heinonen ovat tulleet STUKiin vastavalmistuneina, Alm-Lytz vuonna 1999 ja Heinonen 2003, kumpikin on noussut johtajaksi varsin ripeään tahtiin – hyviä esimerkkejä siitä, että nuori asiantuntija voi edetä urallaan STUKissa. Alm-Lytz on myös valmistunut lisensiaatiksi STUKissa työskennellessään.

Radiokemisti Koskinen puolestaan tuli STUKiin tunnustettuna asiantuntijana vuonna 2000 hakemaan uusia haasteita työurallaan tilanteessa, jossa oli muitakin vaihtoehtoja. Nyt yksi hänen tärkeimpiä tehtäviään on huolehtia siitä, että STUK pystyy kilpailemaan osaajista ja tarjoamaan heille uramahdollisuuksia.

 

Teksti:
Viestinnän asiantuntija Jarmo Lehtinen, STUK

Teksti on julkaistu STUKin Säteilyuutiset-uutiskirjeessä
Voit tilata Säteilyuutiset sähköpostiisi liittymällä postituslistalle.

Jaa tämä sivu