Japanin kulttuuripiirteet vaikuttivat Fukushiman onnettomuuteen - Suomessa pitää selvittää omat kulttuuririskit

Ydinvoimalaitosonnettomuuden ei olisi pitänyt tapahtua ainakaan Japanissa. Maa on tunnettu insinööritaidosta, tekniikan osaamisen arvostuksesta ja järjestelmällisyydestä. Siitä huolimatta maanjäristys ja tsunami pääsivät aiheuttamaan onnettomuuden ydivoimalaitoksessa Fukushimassa vuonna 2011.

Japanin historian suurin maanjäristys 11.3.2011 ja sitä seurannut tsunami vaurioittivat pahoin Japanin itärannikolla sijaitsevaa Fukushima Daiichin ydinvoimalaitosta.  KUVA: Tokyo Electric Power Company.
 

STUKin pääjohtaja Petteri Tiippanan mukaan monet Japanin kulttuuriin liittyvät piirteet itse asiassa selittävät sitä, miksi onnettomuus Fukushimassa tapahtui.

Japanilaiseen kulttuuriin kuuluu hierarkkisuus. Auktoriteetteja kunnioitetaan, kriittisten kysymysten esiin nostaminen ei ole helppoa”, Tiippana toteaa.

Fukushiman jälkeen kulttuuritekijöiden vaikutusta onnettomuuteen on analysoitu. Japanissa esimerkiksi komentoketjut eivät toimineet ja voimalaitoksen ja viranomaisen vastuunjako oli epäselvä. Ydinvoiman turvallisuuteen uskottiin vakaasti, kriittisiä ääniä ei kuunneltu. Tietynlainen itseriittoisuus johti myös siihen, että muiden maiden kokemuksia ei osattu hyödyntää oman turvallisuusjärjestelmän luomisessa.

STUKin pääjohtaja Petteri Tiippana

"Tunnemmeko todella suomalaiseen kulttuuriin juurtuneet tavat, jotka voivat heikentää turvallisuutta?" pohtii STUKin pääjohtaja Petteri Tiippana viisi vuotta Fukushiman Daiichin tuhoisan ydinonnettomuuden jälkeen. KUVA: Jarkko Översti, STUK.
 

Entäpä mikä on tilanne Suomessa? Viranomaisen maine on mitatusti hyvä kansalaisten ja median keskuudessa, samoin kansainvälisesti. Ydinvoimalaitosten turvallisuushistoria on hyvä. Insinööritaitoja arvostetaan ja viesti kulkee tehdashallista johtoon ilman ylettömiä byrokratian mutkia.

Suomessa pitää oppia Fukushiman onnettomuudesta se, että selvitämme ja analysoimme sellaiset meidän kulttuurillemme ominaiset piirteet, jotka voivat vaarantaa turvallisuutta. Ne eivät varmasti ole samoja asioita kuin Japanissa”, Tiippana tähdentää.

Suomalaisia sudenkuoppia voivat olla esimerkiksi hyvästä turvallisuushistoriasta johtuva itseriittoisuus ja hyvänolontunne ja moneen muuhun yhteiskuntaan verrattuna yleisesti hyvä luottamus kansalaisten, poliitikkojen ja virkamiesten kesken.

Luottamus on yhteiskunnassa hyvä asia, mutta jossain tapauksissa se voi johtaa sinisilmäisyyteen. Itseriittoisuuden seuraus voi olla se, että muiden maiden kokemuksia ei osata hyödyntää riittävästi. Hyvänolontunteeseen tuudittautuminen ei myöskään tue turvallisuuskulttuuria.

Tunnemmeko todella suomalaiseen kulttuuriin juurtuneet tavat, jotka voivat heikentää turvallisuutta? Tätä asiaa pitää tutkia enemmän. Meidän pitää ymmärtää se, että turvallisuus muodostuu tekniikan, organisaation ja ihmisen muodostamasta kokonaisuudesta”, Tiippana muistuttaa.

Japanissa korjattu puutteita

Fukushiman Daiichin onnettomuuden jälkeen Japanissa on pystytty korjaamaan organisaation toimintaan liittyviä puutteita. Esimerkiksi vastuita on selvennetty, viranomainen on entistä riippumattomampi ja avoimuutta on lisätty. Turvallisuusvaatimuksia ja onnettomuusvalmiutta on myös parannettu.

Tiippanan mukaan korjaukset ovat merkittäviä. Tärkeimpiä kehityskohteita ovat yhteistyön kehittäminen, turvallisuuskulttuurin vahvistaminen ja ydinlaitoksilla tehtävien tarkastusten kehittäminen.

 

Teksti:
Viestinnän asiantuntija Jarmo Lehtinen, STUK

Teksti on julkaistu STUKin Säteilyuutiset-uutiskirjeessä
Voit tilata Säteilyuutiset sähköpostiisi liittymällä postituslistalle.

Jaa tämä sivu