Fukushiman Daiichin ydinonnettomuus oli psykologinen, sosiaalinen ja taloudellinen katastrofi

Fukushiman ydinvoimalaitosonnettomuuden säteily ei aiheuttanut kenellekään suoria terveysvaikutuksia. Muutama laitoksella tai sen lähellä työskennellyt sai säteilyannoksen, joka lisää syöpäriskiä, mutta syövän yleisyyden takia syöpätilastoihin ei ole odotettavissa piikkiä.

STUKin Ympäristövalvonta ja valmius -osaston johtaja Tarja K. Ikäheimonen painottaa, että Fukushiman ydinvoimalaitosonnettomuus oli ennen kaikkea psykologinen, sosiaalinen ja taloudellinen katastrofi. Ihmisuhrit ja suurimmat aineelliset vahingot aiheutuivat maanjäristyksestä ja sitä seuranneesta tsunamista, eivät ydinvoimalaitosonnettomuudesta.

Vaikka säteilyn suorilta terveysvaikutuksilta säästyttiinkin, suuri määrä radioaktiivisia aineita pääsi ympäristöön. Päästöistä iso osa kulkeutui merelle. Sinne päätyneestä laskeumasta ei kuitenkaan ole mittaustuloksia ja sitä on myös hankala arvioida. Sen sijaan maa-alueille tullut laskeuma on mitattu ja sen koostumus määritelty. Pääosa laskeumasta oli cesiumin kahta isotooppia (Cs-134 ja Cs-137) sekä jodia. Ilmapäästöjen lisäksi mereen valui saastunutta vettä.

"Tarvitaan kokonaisvaltainen ja koordinoitu, pitkäkestoinen ympäristönvalvontaohjelma, jotta
onnettomuustapauksissa voidaan luotettavasti arvioida säteilyn ympäristövaikutukset paikallisella, alueellisella ja globaalilla tasolla", painottaa Tarja K. Ikäheimonen.
 

Laskeuma johti onnettomuuden jälkeen monien maataloustuotteiden saastumiseen. Esimerkiksi lehtivihannesten ja maidon pitoisuudet olivat paikoin suuria. Liha ja munatuotteet sen sijaan säilyivät varsin puhtaina. Monille tuotteille asetettiin nopeasti käyttö- ja tuotantorajoituksia.

Väestön saama säteilyannos oli varsin pieni, se on verrattavissa luonnosta saatavaan taustasäteilyannokseen”, Ikäheimonen toteaa. Epävarmuutta tosin lisää se, että päästön ensipäivien jodiannoksista ei ole tarkkaa tietoa.

Tällaisessa onnettomuudessa on tärkeää kiinnittää erityishuomio lasten kilpirauhasannoksiin, jotka onneksi Fukushimassa jäivät pieniksi, koska elintarvikevalvonta oli tehokasta.

Vaikka väestö selvisi varsin vähäisellä säteilyannoksella, jotkut säteilytyöntekijät saivat varsin huomattavia annoksia. Yli 250 millisievertin annoksen sai viisi työntekijää ja vähintään sadan millisievertin annoksen 14 työntekijää.

Vaikka yli sata millisievertiä säteilyä saaneiden työntekijöiden syöpäriski on normaalia korkeampi, ei mahdollisia ylimääräisiä syöpätapauksia voida erikseen havaita, koska syöpä on niin yleinen sairaus.

Evakuoinneissa kuoli 51 ihmistä

Säteilylaskeuman alta evakuoitiin lähes 80000 ihmistä. Evakuointeja vaikeuttivat maanjäristyksen ja tsunamin aiheuttamat tuhot, esimerkiksi monet tiet olivat poikki.

Iitaten evakuoitu kylä, jonka puhdistustoimet ovat vielä kesken, KUVA: Tarja K. Ikäheimonen
 

Tiedonkulun ongelmat ja epätietoisuus vastuista vaikuttivat myös evakuointeihin. Pääministerin ja muiden viranomaisten päätökset eivät olleet aina yhteneviä. Sekavan tilanteen takia moni evakuoitu joutui vaihtamaan paikkaa useampaan kertaan.

Osa evakuoinneista tehtiin lisäksi päästöpilven ollessa päällä ja osa korkeamman laskeuman alueelle.

Virallisen tiedon mukaan 51 henkilöä menehtyi evakuoinneissa. Heistä suuri osa oli hoitolaitoksissa olleita vanhuksia, jotka eivät evakuoinnin aikana saaneet tarvittavaa hoitoa”, toteaa STUKin valmiuspäällikkö Hannele Aaltonen.

 

Teksti:
Viestinnän asiantuntija Jarmo Lehtinen, STUK

Teksti on julkaistu STUKin Säteilyuutiset-uutiskirjeessä
Voit tilata Säteilyuutiset sähköpostiisi liittymällä postituslistalle.
Jaa tämä sivu