Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosprojektin alihankkijoiden työtä ei ole ohjattu riittävästi

12.7.2006

Säteilyturvakeskus (STUK) nimesi maaliskuussa tutkintaryhmän arvioimaan turvallisuusvaatimusten toteutumista Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön rakentamisessa. Tutkintaryhmä toteaa tänään julkaistavassa raportissa, että suurimmat ongelmat liittyvät projektin hallintaan erityisesti rakentamistöiden osalta, eivät ydinturvallisuuteen. Laitostoimittaja on valinnut hanketta toteuttamaan alihankkijoita, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta ydinlaitosrakentamisesta. Näiden alihankkijoiden töitä ei ole ohjattu ja valvottu niin, että työt olisivat edenneet ongelmitta. Ryhmä antaa suosituksia niin laitoksen tilaajalle kuin laitoksen toimittajallekin. Myös STUKin toimintatavoissa on parantamisen varaa.

STUK nimesi 7.3.2006 tutkintaryhmän kun oli todettu, että Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön (OL3-laitosyksikkö) rakentamiseen osallistuvien organisaatioiden toiminta ei kaikilta osin vastannut STUKin odotuksia hyvän turvallisuuskulttuurin mukaisesta toiminnasta. Havaitut ongelmat ovat haitanneet hankkeen etenemistä ja lisänneet tuleviin vaiheisiin kohdistuvia aikataulupaineita.

Ryhmän tehtävänä oli tehdä arvio OL3-laitosyksikön tilaajan Teollisuuden Voima Oy:n (TVO) ja laitoksen toimittavan konsortion FANP-Siemens (CFS) toimintatavoista ja esittää suosituksia toiminnan parantamiseksi. Tutkintaryhmä selvitti myös, miten STUKin toimintaa hankkeen valvonnassa pitäisi kehittää.

Raportissaan tutkintaryhmä painottaa turvallisuuskulttuurin mukaista toimintatapaa. Tärkeää on, minkälainen suhde turvallisuuteen otetaan ja miten se näkyy käytännön työssä.

”Tavoitteena on mahdollisimman hyvin suunniteltu, toteutettu ja dokumentoitu työ eikä välinpitämätöntä suhtautumista ongelmiin tai laatuun saa hyväksyä”, toteaa tutkintaryhmän johtaja, Säteilyturvakeskuksen tutkintapäällikkö Seija Suksi.

Suunnittelu on kestänyt ennakoitua kauemmin

OL3-laitosyksikön yksityiskohtaiseen suunnitteluun vaadittava aika ja työmäärä aliarvioitiin selvästi kokonaisaikataulusta sovittaessa. Hankkeen hallittua toteutusta ja aikataulussa pysymistä on vaikeuttanut suunnitelmien hidas valmistuminen suhteessa siihen, miten ripeästi rakentajat ja laitteiden valmistajat pystyisivät toimimaan, jos suunnitelmat olisivat ajoissa käytettävissä.

Ylimääräisen ongelman aiheutti se, että laitostoimittaja ei projektin alkaessa tuntenut riittävästi suomalaista toimintatapaa. Suomalaisten vaatimusten mukaan tärkeimpien järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden suunnittelu tarkastetaan sekä TVO:n että STUKin toimesta. Suunnitelmien pitää olla kaikkien osapuolten hyväksymät ennen kyseisten kohteiden valmistuksen tai rakentamisen aloitusta.

Turvallisuuskulttuuria pitää edistää

Tutkinta osoitti, ettei OL3-hankkeeseen osallistuvilla organisaatioilla ole vielä selkeää yhteistä käsitystä siitä, miten painokkaasti rakentamisvaiheessa pitäisi edistää turvallisuustietoisuutta. Hankkeelle olisi luotava vahva turvallisuuskulttuuri, joka ulottuisi myös alihankkijoihin.

Ongelmat laitteiden valmistuksessa ja rakentamisessa liittyvät projektin hallintaan. Laatua ja sen valvontaa koskevien vaatimusten välittyminen FANPilta alihankkijoille on ollut toisinaan puutteellista. Olennaisia laatuvaatimuksia ja niistä mahdollisesti aiheutuvia lisäkustannuksia ei ole selvästi kerrottu tarjouspyyntövaiheessa. Tiukoilla kustannusraameilla ja viivästyneillä aikatauluilla toimittaessa eivät alihankkijat ole valmiita jälkikäteen venymään sopimuksen ylittäviin lisävaatimuksiin.

Tutkinnassa ei kuitenkaan tullut esiin viitteitä siitä, että vaaditusta laatutasosta olisi tingitty. Laatutavoitteet on tehtyjen testien ja tarkastusten perusteella saavutettu, joskin tietyissä tapauksissa vasta korjausten jälkeen. Rakentamisajan vaikeudet eivät siis ole vaikuttaneet valmiin ydinvoimalaitoksen turvallisuuteen.

Valvonta on toteutunut pääosin suunnitellusti

Rakentamisen ja laitteiden valmistuksen valvonta näyttää toteutuneen hankkeessa pääosin suunnitellusti ja sitä hoitavat pätevät henkilöt sekä TVO:n että laitostoimittajan organisaatiossa. Poikkeamat kirjataan huolellisesti ja niiden korjaamista seurataan, joten tältä kannalta laadunhallinnan itsenäinen ja riippumaton rooli toteutuu.

Toisaalta laadunvalvontaorganisaation valtuudet, täytäntöönpanovoima ja rohkeus puuttua välittömästi havaittuihin laatupoikkeamiin ja vaatia niiden korjaamista eivät vaikuta riittäviltä.

Ongelmana alihankkijoiden kokemattomuus ja puutteellinen ohjaus

Alihankkijoita on lukuisa joukko ja niistä osalla ei ole aikaisempaa kokemusta ydinlaitosten rakentamisesta. Alihankkijoiden valinnassa on viime vaiheessa yleensä painotettu vahvimmin tarjouksen hintaa, kun tarjoaja on täyttänyt annetut kriteerit.

TVO:n tekemissä alihankkijatarkastuksissa on nostettu esiin poikkeamia, jotka ennakoivat ongelmia valmistuksessa. FANP ei ole kyennyt hoitamaan kaikkia poikkeamia kuntoon ennen valmistuksen alkamista. Ongelmia on ollut erityisesti alihankkijoiden osaamisen valvonnassa ja niiden toiminnan ohjaamisessa.

Tutkintaryhmän esimerkkitapauksena arvioimaa pohjalaatan valmistusta haittasi muun muassa se, että betonin toimittajaa valittaessa tarjouskyselyssä ei tuotu esille ydinvoimarakentamisen erityisiä laatuvaatimuksia. Pohjalaatan betonin koostumuksen suunnittelussa, betonin valmistuksessa ja laadun varmistuksessa oli monista alihankkijoista johtuvia vastuuepäselvyyksiä ja tiedonkulkuongelmia. Työmaalla ei ollut yksiselitteisesti pohjalaatan valmistuksesta vastaavaa johtajaa, jolla olisi ollut valtuudet antaa kaikkia osapuolia sitovia määräyksiä. Työmaalla aiemmin tehdyissä pienemmissä valuissa oli havaittu ongelmia, mutta ne eivät johtaneet ajoissa toimenpiteisiin, joilla olisi varmistettu suuren valun ongelmaton toteutus. Betonin valmistuksen aikana muutettiin hyväksyttyä betonin koostumusta. Betonin koostumukseen ja valuun liittyviä poikkeamia ei käsitelty viivytyksettä ja avoimesti.

Ryhmä arvioi lisäksi reaktorisuojarakennuksen teräsvuorauksen valmistusta. Teräsvuorauksen tehtävä on varmistaa suojarakennuksen tiiveys ja siten estää radioaktiivisten aineiden vuoto ympäristöön, vaikka reaktori vaurioituisi. Teräsvuorauksen valmistajan valinta ja valvonta jätettiin alihankkijan vastuulle. Valmistaja ei ole aiemmin toimittanut laitteita ydinlaitoksille. Laatua ja valmistuksen valvontaa koskevat vaatimukset ovat olleet valmistajalle uusia ja yllättäviä. 

Työryhmä antoi suosituksia tilaajalle, toimittajalle ja valvovalle viranomaiselle

FANP

FANPin tulisi huolehtia siitä, että kaikki sen TVO:lle toimittamat suunnitteluasiakirjat ovat laajuudeltaan ja laadultaan jo ensimmäisellä kerralla sellaisella tasolla, että niihin ei tarvita merkittäviä täydennyksiä ja korjauksia.

Tarjouspyynnöissä ja hankintasopimuksissa tulisi esittää selvästi tiedot laadunvarmistusta koskevista vaatimuksista, jotka ovat tunnusomaisia ydinvoimalaitosrakentamiselle ja ylittävät tavanomaisen alalla noudatettavan vaatimustason.

Työmaalla tulisi määritellä kullekin työkokonaisuudelle vastuullinen johtaja, jolla on kiistattomat valtuudet antaa työtä koskevia määräyksiä. Alihankkijoiden ohjausta tulisi tehostaa, jotta voidaan varmistua siitä, että alihankkijat täyttävät tehtävänsä FANPin odottamalla tavalla ja tuottavat riittävän hyvää laatua. FANPin johdon tulisi tehdä henkilökunnalleen selväksi, että heidän velvollisuutensa on saattaa viivytyksettä johdon tietoon havaitut laatuongelmat.

TVO

TVO:n johdon tulisi viestiä selvästi koko OL3-projektin henkilöstölle, että avaimet käteen toimituksesta huolimatta TVO:lla on viime kädessä vastuu rakennettavan laitoksen turvallisuudesta ja että tätä vastuuta ei voida hankintasopimuksella siirtää laitostoimittajalle.

TVO:n tulisi säännöllisesti viestiä CFS-konsortion ja sen alihankkijoiden työmaalla olevalle johtohenkilöstölle OL3-projektin turvallisuus- ja laatutavoitteista ja niihin liittyvistä käytännön toimintatavoista. Lisäksi tulisi varmistaa, että niin TVO:n oma kuin myös konsortion työmaahenkilöstö on sisäistänyt nämä tavoitteet ja osoittaa se omassa työssään.

TVO:n tulisi huolehtia siitä, että sen oma projektihenkilöstö noudattaa käytännön toimintatavoissa tinkimättä ydinlaitoksen turvallisuuden varmistamisessa noudatettavia yleisiä periaatteita. Erityisen tärkeää on, että turvallisuuden asettaminen etusijalle näkyy johdonmukaisesti kaikissa projektijohdon päätöksissä ja toimissa.

STUK

STUKin tarkastajien havainnot tulisi koota järjestelmällisesti ja niitä tulisi analysoida pyrkien tunnistamaan toistuvat havainnot. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota havaintoihin, jotka koskevat organisaatioiden toiminnan puutteita ja ongelmia.

STUKin johdon tulisi selkeyttää tarkastajilleen, mihin IAEA:n turvallisuusstandardeissa esitettyihin laatujärjestelmiä ja turvallisuuskulttuuria koskeviin vaatimuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota arvioitaessa laitoksen rakentamiseen ja laitteiden valmistamiseen osallistuvien organisaatioiden toimintaa ja mitkä ovat STUKin odotukset vaatimusten täyttämiseksi.

Lisätietoja:

Säteilyturvakeskuksen tutkintapäällikkö Seija Suksi, puh. (09) 759 88 347
Pääjohtaja Jukka Laaksonen, puh. (09) 759 88 200
Tiedottaja Riikka Laitinen-Sorvari, puh. (09) 759 88 210

Tutkintaryhmän raportti kokonaisuudessaan (pdf)

Jaa tämä sivu