Loppusijoituksen turvallisuus

Ydinjätehuollon yleisten periaatteiden mukaan loppusijoituksesta ei saa aiheutua nyt eikä tulevaisuudessa ihmisen terveyttä vaarantavia säteilyhaittoja eikä muutakaan vahinkoa ympäristölle ja omaisuudelle. Loppusijoituksen turvallisuuden osoittaminen kuuluu luvanhaltijalle.

Turvallisuusvaatimusten mukaan ydinjätteen käsittelystä ei normaalikäytössä saa koitua käytännöllisesti katsoen lainkaan päästöjä. Pitkäaikaisturvallisuutta koskevien vaatimusten lähtökohtana on, että suurimman säteilyannoksen saaneen ihmisen annos ei ole enempää kuin 0,1 millisievertiä vuodessa (mSv/a). Tämä on kolmisen prosenttia suomalaisille keskimäärin aiheutuvasta luonnollisesta vuotuisesta säteilyaltistuksesta.

Loppusijoituksen turvallisuus perustuu useisiin vapautumisesteisiin

Loppusijoituslaitoksen käytön aikainen turvallisuus perustuu loppusijoituslaitoksen huolelliseen tilasuunnitteluun, toimintojen suunnitteluun, säteilysuojaukseen, säteilymittauksiin ja säteilysuojelun käytännön järjestelyihin.

Ydinjätteiden loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuus perustuu pitkäaikaiseen eristämiseen ja suojarakenteisiin. Moniesteperiaatteen mukaisesti toisiaan täydentävät vapautumisesteet viivästävät ja hidastavat radioaktiivisten aineiden vapautumista ja kulkeutumista. Vapautumisesteiden toiminta on suunniteltava siten, että yksittäisen esteen vajavuus tai ennustettavissa oleva geologinen muutos ei vaaranna pitkäaikaisturvallisuutta.

Loppusijoituslaitoksen pitkäaikaisturvallisuus  ja turvallisuudesta tehtyjen arvioiden luotettavuus varmistetaan analysoimalla teknis-tieteellistä aineistoa, havaintoja, kokeita, testejä ja muita todisteita. Turvallisuutta arvioitaessa tarkastellaan loppusijoituslaitoksen todennäköisten kehityskulkujen lisäksi myös epätodennäköisiä tapahtumia. Sekä todennäköisten että epätodennäköisten tapahtumaketjujen mahdolliset säteilyvaikutukset analysoidaan hyvin pitkälle ajanjaksolle. Loppusijoituksesta mahdollisesti ihmisille aiheutuvien säteilyvaikutusten lisäksi analysoidaan eläin- ja kasvilajeihin kohdistuvia vaikutuksia.

Kallioperä

Ydinjätteen loppusijoituslaitosta ympäröivän kallion tehtävänä on eristää jäte elinympäristöstä ja samalla tarjota loppusijoitukselle suojaa luonnonilmiöitä ja ihmisen toimia vastaan. Loppusijoituspaikalta pitää löytyä riittävän suuria, vakaita ja tiiviitä kalliolohkoja, joissa on suotuisat olosuhteet ydinjätteiden loppusijoittamista varten. Suotuisilla olosuhteilla tarkoitetaan mm. sitä, ettei loppusijoitustiloihin synny suuria kalliosiirroksia kallioperän jännitystilojen purkautuessa, että pohjaveden virtaukset ovat vähäisiä, ja että pohjaveden kemiallisten ominaisuuksien, mm. suolaisuuden ja korroosioon vaikuttavien ainesosien pitoisuudet ovat suotuisat teknisten vapautumisesteiden toiminnalle.

Kallion tehtävänä on hidastaa radioaktiivisten aineiden kulkeutumista biosfääriin maan pinnalle ja sitä kautta ihmisiin, kasveihin tai eläimiin. Radioaktiivisten aineiden kulkeutumista hidastaa vähäinen pohjaveden virtaus ja radioaktiivisten aineiden pidättyminen kallion rakopinnoille.

Tekniset vapautumisesteet

Teknisiä vapautumisesteitä ovat esimerkiksi jätematriisi, johon radioaktiiviset aineet ovat sitoutuneet, jätepakkaus, jätepakkausta suojaava puskurimateriaali sekä loppusijoitustilojen täyttö- ja sulkumateriaalit. Teknisten vapautumisesteiden tarkoituksena on eristää radioaktiiviset aineet ympäröivästä kallioperästä ja rajoittaa vapautumista pohjaveteen.

Teknisille vapautumisesteille asetettavat kestävyysvaatimukset riippuvat loppusijoitettavan jätteen aktiivisuudesta. Matala-aktiiviselle jätteelle riittää ympäröivän kallion tarjoama suoja ja lopputilojen sulkeminen betonilla. Keskiaktiiviset jätteet eristetään ympäröivästä kalliosta pidempään kestävyytensä säilyttävillä betonirakenteilla. Erittäin pitkään vaarallisena säilyvä käytetty polttoaine on suunniteltu sijoitettavaksi rauta-kupari-kapseleihin, jotka eristetään ympäröivästä kalliosta pohjaveden virtausta rajoittavalla savimateriaalilla.

STUKin asettamat turvallisuusmääräykset edellyttävät, että käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa tekniset vapautumisesteet eristävät radioaktiivisten aineiden vapautumisen kallioperään vähintään 10000 vuoden ajan, jolloin käytetyn polttoaineen radioaktiivisuus on laskenut merkittävästi. Vastaava vaatimus lyhytikäisillä matala- ja keskiaktiivisilla jätteillä on 500 vuotta.

Valtioneuvosto antaa ydinjätehuoltoa koskevat yleiset turvallisuusmääräykset. Loppusijoituksen turvallisuutta koskee valtioneuvoston asetus (VNA 736/2008). Yksityiskohtaisempia määräyksiä ydinjätehuollosta on STUKin YVL-ohjeissa.

Jaa tämä sivu

Yhteyshenkilö

Yhteyshenkilö