Käytetyn polttoaineen loppusijoitus Suomessa

Suomessa on käynnissä pitkän tähtäyksen tutkimus- ja kehitysohjelma, jonka tavoitteena on korkea-aktiivisten ydinjätteiden loppusijoituksen toteutus. Loppusijoituslaitos on edennyt vaiheeseen, jossa Posiva Oy on jättänyt rakentamislupahakemuksen työ- ja elinkeinoministeriölle ja päätös on ministeriössä valmisteilla. Periaatteena on, että loppusijoituksesta ei saa aiheutua säteilyhaittaa ihmisille tai ympäristölle.

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen valmistelun aikataulu määriteltiin valtioneuvoston vuonna 1983 tekemässä päätöksessä. Sen asettamien tavoitteiden mukaisesti sijoituspaikka tuli valita vuoden 2000 loppuun mennessä, loppusijoituslaitoksen rakentaminen tulisi aloittaa 2010-luvun alussa ja loppusijoituksen tulisi alkaa noin vuonna 2020.

Teollisuuden Voima Oyj ja Posiva Oy tekivät loppusijoituspaikan valintaan tähtääviä tutkimuksia 1990-luvulla Suomessa kuudella paikkakunnalla, ja vuonna 1999 Posiva esitti periaatepäätöshakemuksessa loppusijoituspaikaksi Eurajoen kunnan Olkiluotoa. Periaatepäätöshakemuksessa esitettiin myös suunniteltu loppusijoituskonsepti (KBS-3), jossa on tarkoitus kapseloida käytetyt ydinpolttoaineniput kuparikapseleihin ja loppusijoittaa ne bentoniittisaven ympäröimänä kallioperään 400–450 metrin syvyyteen rakennettaviin tiloihin.

Toukokuussa 2001 Suomen eduskunta vahvisti periaatepäätöksen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta Eurajoen Olkiluotoon.

Lokakuussa 2003 kauppa- ja teollisuusministeriö (nyk. työ- ja elinkeinoministeriö) tarkisti tekemällään päätöksellä alkuperäistä aikataulua niin, että rakentamislupahakemuksen tuli olla valmiina vuoden 2012 loppuun mennessä.

Posiva on jättänyt TEMille käytetyn polttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemuksen vuoden 2012 lopussa. STUK on antanut hakemuksesta lausuntonsa alkuvuodesta 2015. Hallitus myönsi luvan TEMin esityksestä 12.11.2015.

Kapselointi- ja loppusijoituslaitos

Käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen tarvitaan maanpäällinen kapselointilaitos ja maanalainen loppusijoituslaitos. Maanpäällisessä kapselointilaitoksessa ydinvoimalaitoksilta toimitettava, välivarastoissa 30-50 vuotta säilytetty käytetty polttoaine otetaan vastaan, kuivataan ja pakataan loppusijoituskapseleihin.

Loppusijoituslaitoksella tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluvat jätepakkausten loppusijoitukseen tarkoitetut tilat (loppusijoitustila) sekä niihin liittyvät maanalaiset ja maanpäälliset aputilat. Kapselointilaitos (maan pinnalla) ja loppusijoituslaitos (maan alla) yhdistetään toisiinsa hissikuiluilla ja kapselin siirtokuilulla sekä erillisellä ajotunnelilla. Ydinjätteen käsittelyssä käytetään lähinnä kauko-ohjauksella toimivia laitteita.

Loppusijoituslaitos koostuu noin 450 metrin syvyydelle ulottuvasta ajotunnelista, syvyydellä 437 metriä olevista teknisistä tiloista ja käytön aikana vaiheittain rakennettavista keskus- ja loppusijoitustunneleista. Posiva on rakentanut vuodesta 2004 alkaen maanalaista tutkimustilaa, Onkaloa, jonka tilat on suunniteltu toimimaan osana loppusijoituslaitosta.

Loppusijoitusjärjestelmä koostuu tiiviistä rauta-kupari-kapselista, kapselia ympäröivästä bentoniittipuskurista, paisuvasta savesta valmistetusta tunnelitäyttömateriaalista, tunnelien ja tilojen sulkurakenteista ja ympäröivästä kalliosta.

Jaa tämä sivu

Yhteyshenkilö

Yhteyshenkilö