Säteilyvaara

Vakavan säteilyvaaratilanteen todennäköisyys Suomessa on pieni. Koska onnettomuuden riski on kuitenkin olemassa, on siihen varauduttu. Säteilyturvakeskus pitää yllä jatkuvaa valmiutta poikkeavien säteilytilanteiden varalta.

Säteilyvaaraan on varauduttu

Säteilyvaaraan varautuminen

Valmiustoiminnan tavoitteena on vaaran nopea havaitseminen ja tehokkaat toimenpiteet väestön suojaamiseksi säteilyn vahingollisilta terveysvaikutuksilta.
Suomalaisten turvallisuudesta huolehditaan

Miten toimia säteilyvaaratilanteessa

Mahdollisessa vaaratilanteessa kannattaa suojautua sisälle, seurata viranomaisten antamia ohjeita ja välttää puhelimen käyttöä. Joditabletti on syytä ottaa vasta kun viranomaiset suosittelevat sitä.

Säteilyvaara ja suojautuminen -esite

Esitteessä kerrotaan, mikä Suomea voisi uhata sekä säteilyn terveysvaikutuksista. (Julkari.fi)

Ohjeistus suojelutoimista

Pohjoismaiset säteily- ja ydinturvallisuusviranomaiset ovat julkaisivat vuonna 2014 yhteiset ohjeet toimenpiteistä, joilla suojellaan ihmisiä ja yhteiskunnan toimintoja säteilyvaaratilanteissa. Yhteispohjoismaiset ohjeet perustuvat Säteilyturvakeskuksen VAL 1- ja VAL 2 -ohjeisiin.

Säteilytilanneohje

Ohjeessa kuvataan eri viranomaisten ja muiden toimijoiden vastuut ja tehtävät säteilyvaaratilanteessa. Ohje antaa perusteet toiminnan suunnittelulle ja toimeenpanolle sellaisissa säteilyvaaratilanteissa, joista voi aiheutua vaaraa ihmisten terveydelle. Opas on julkaistu sisäministeriön julkaisusarjassa.

Säteilytilanne tänään

Suomessa on automaattinen ulkoisen säteilyn valvontaverkko, johon kuuluu noin 250 mittausasemaa eri puolilla Suomea. Mittaustulokset löytyvät Säteily ympäristössä -osiosta.

Nordic Manual

Pohjoismaiden säteily- ja ydinturvallisuusviranomaiset vaihtavat tietoa keskenään. Onnettomuuksiin ja niihin varautumiseen liittyvät yhteistyötä, tiedonvaihtoa ja avunantoa koskevat järjestelyt on koottu viranomaisten hyväksymään asiakirjaan, Nordic Manual´iin.