Ulkoilman radioaktiiviset aineet

STUK valvoo ulkoilman radioaktiivisten aineiden pitoisuutta kahdeksalla paikkakunnalla Suomessa. Voit hakea mittaustuloksia eri ajanjaksoina valitsemalla ensin paikkakunnan.

Ulkoilman radioaktiivisten aineiden mittaustulokset

Paikkakunta

Säännöllisesti havaittava cesium-137 on suurimmalta osin peräisin 1986 tapahtuneesta Tšernobylin ydinvoimalaitoksen onnettomuudesta. Maaliskuussa 2011 tapahtuneen Fukushiman ydinvoimalaitoksen onnettomuuden seurauksena ilmakehään vapautunutta cesium-137:ä kulkeutui Suomeenkin aiheuttaen tilapäisen nousun aktiivisuuspitoisuuksissa. Cesium-137:n lisäksi Suomessa havaittiin muitakin Fukushimasta peräisin olevia radioaktiivisia aineita, esimerkiksi radioaktiivista jodia (jodi-131).

Keinotekoisten radioaktiivisten aineiden aktiivisuuspitoisuudet ovat olleet pieniä, eikä näillä ole terveysvaikutuksia.

Aktiiviisuuspitoisuuden mittayksikkönä kuvaajissa ja taulukoissa on käytetty mikrobecquereliä kuutiometrissä ilmaa (µBq/m3). Yhden µBq/m3 aktiivisuuspitoisuus tarkoittaa keskimäärin yhden radioaktiivisen atomin hajoamista yhdessä kuutiometrissä ilmaa miljoonan sekunnin (11.6 vuorokautta) aikana. Esimerkiksi keskimääräinen radonin aktiivisuuspitoisuus suomalaisten asuntojen huoneilmassa on noin 120 becquereliä kuutiometrissä, eli noin 100 000 000 kertaa suurempi kuin tyypillisesti havaittavat keinotekoisten radioaktiivisten aineiden pitoisuudet ulkoilmassa.

Valvonta

Kerääjissä olevien pumppujen avulla ilmassa olevat hiukkaset kerätään lasikuitusuodattimelle ja suodattimet analysoidaan laboratoriossa. Menetelmällä havaitaan erittäin pienet muutokset säteilytilanteessa.

Helsingin asema kerää, käsittelee ja analysoi näytteen sekä raportoi tulokset automaattisesti. Kerääjä imee tunnissa 550 kuutiota ilmaa lasikuitusuodattimen läpi. Asema vaihtaa suodattimen päivittäin automaattisesti.

Kotkassa, Kajaanissa ja Rovaniemellä on ns. suurtehokerääjä, joka imee tunnissa 900 kuutiota ilmaa lasikuitusuodattimen läpi. Imatran, Kuopion, Sodankylän ja Ivalon asemilla keräysnopeus on 150 kuutiota tunnissa.

Normaalisti suurtehokerääjien suodattimet vaihdetaan manuaalisesti kerran viikossa ja pienempien kerääjien suodattimet kaksi kertaa viikossa. Säteilyvaaratilanteessa suodattimia vaihdetaan useammin.

Kerääjissä on lasikuitusuodattimien lisäksi myös aktiivihiilisuodattimet. Aktiivihiili pidättää kaasumaisia aineita, kuten jodia. Aktiivihiilipatruunat vaihdetaan ja analysoidaan kerran kuukaudessa.

Suodattimet analysoidaan tarkasti

Suodattimet analysoidaan gammaspektrometrisesti STUKissa. Gammaspektrometri mittaa näytteestä tulevan gammasäteilyn voimakkuuden säteilyn energian funktiona. Radioaktiiviset aineet lähettävät gammasäteilyä vain tietyillä, kullekin aineelle ominaisilla energioilla, joten eri aineet ovat tunnistettavissa gammaspektristä. Spektrometriin saapuvista gammakvanttien lukumäärästä voidaan laskea radioaktiivisten aineiden pitoisuus suodattimella. Kun tiedetään suodattimen läpi virrannut ilmamäärä, voidaan laskea aineiden keskimääräinen pitoisuus ilmassa. Kaikkiaan näytteen keräyksen aloittamisesta analyysitulosten valmistumiseen kestää kolmesta päivästä kahteen viikkoon asemasta riippuen.

Jaa tämä sivu

Yhteyshenkilöt

Yhteyshenkilöt