Tšernobylin ydinvoimalaitoksen onnettomuus

Tšernobylissä, nykyisen Ukrainan alueella, tapahtui ydinvoimalaonnettomuus 26.4.1986. Radioaktiivisia aineita levisi usean päivän ajan monen maan alueelle. Onnettomuus saastutti laajoja alueita Ukrainassa, Valko-Venäjällä
ja Venäjällä.

Tšernobylin ydinvoimalaitoksen onnettomuus aiheutti suoria terveysvaikutuksia parille sadalle ihmiselle. Turman myöhäisvaikutukset koskettavat miljoonia ihmisiä.

Osa Tšernobylin laitoksella onnettomuusyönä työskennelleistä sai vaikeita säteilyvammoja. Onnettomuusyönä laitosalueella menehtyi kolme ihmistä. Yksi heistä kuoli palovammoihin, toinen jäi sortuvien rakenteiden alle ja kolmannen kuoleman aiheutti sydänkohtaus. Onnettomuutta seuranneena aamuna 203 ihmistä vietiin sairaalaan, koska heidän epäiltiin sairastuneen säteilysairauteen. Myöhemmin säteilysairauksien määräksi varmistui 134. Sairastuneista kuoli muutaman seuraavan viikon aikana 28. Eloonjääneistä 106 henkilöstä 19 kuoli vuoteen 2006 mennessä. Heistä neljä kuoli luuytimen pahanlaatuiseen sairauteen, mikä todennäköisesti johtuu säteilyaltistuksesta. Laskeumalle altistuneessa väestössä kukaan ei tiettävästi saanut säteilysairautta tai säteilypalovammoja.

Lähialueilta evakuoitiin yli 100 000 ihmistä

Tšernobylin ydinvoimalaitosta lähinnä oleva kaupunki, 49 000 asukkaan Pripjat, evakuoitiin parin vuorokauden kuluessa onnettomuudesta. Voimalaitoksen ympärille muodostettiin suoja-alue, joka tyhjennettiin ihmisistä toukokuun ensimmäisen viikon aikana. Tältä 30 kilometrin etäisyydelle onnettomuuspaikasta ulottuvalta alueelta evakuoitiin yhteensä 50 000 ihmistä. Seuraavina kuukausina evakuoitiin vielä 17 000 ihmistä pahiten saastuneista kylistä suoja-alueen ulkopuolelta. Evakuoitujen oli vuonna 1986 yhteensä 116 000. Myöhempinä vuosina Valko-Venäjän, Ukrainan ja Venäjän kylistä on siirretty vielä kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Kilpirauhassyöpä lisääntyi 1990-luvulla

Onnettomuusalueen lähellä olleet ihmiset saivat kilpirauhaseensa merkittäviä säteilyannoksia radioaktiivisten jodipäästöjen vuoksi. Osa annoksesta tuli alkupäivinä hengitysilman mukana ja osa myöhemmin elintarvikkeista, erityisesti maidosta. Pienet lapset saivat suurimmat annokset. Jodi kertyy erityisesti kilpirauhaseen, joten radioaktiivista jodia elimistöönsä saaneiden ihmisten kilpirauhasen säteilyannos nousee moninkertaiseksi verrattuna muiden elinten annoksiin.

Vuoden 1990 jälkeen lasten ja nuorten kilpirauhassyöpätapausten määrä on saastuneella alueella Valko-Venäjällä, Ukrainassa ja Venäjällä lisääntynyt voimakkaasti. Lapsuudessa altistuneista yli 5000 on sairastunut kilpirauhassyöpään vuosina 1991-2005. Näistä tapauksista huomattava osa epäilemättä johtuu radiojodialtistuksesta. Toistatuhatta on sairastunut jo alle 15 vuoden iässä, ja nämä kasvaimet ovat varmasti melkein kaikki säteilyn aiheuttamia. Ne olisi voitu välttää, jos lapsille olisi annettu ajoissa joditabletteja, ja jos saastuneen maidon käyttö olisi heti alussa kielletty.

Suurin sairastumisriski on niillä, jotka altistumishetkellä olivat alle viiden vuoden ikäisiä. Vanhemmilla lapsilla ja nuorilla riski on pienempi. Aikuisiässä altistuneilla ei ole osoitettu selvää yhteyttä altistuksen ja kilpirauhassyövän välillä. Kuolleisuus kilpirauhassyöpään on ollut hyvin alhainen (noin 1 %), mutta potilaat tarvitsevat hormonilääkitystä koko loppuelämänsä ajan.

Muita säteilyvaikutuksia ei ole havaittu

Erilaisten sairauksien lisääntymisestä Tšernobylin onnettomuuden seurauksena on julkaistu monia raportteja. Kilpirauhassyöpätapausten lisäksi ei ole löydetty varmaa yhteyttä muiden terveysvaikutusten ja säteilyn välillä. Esimerkiksi lasten leukemiatapausten määrä ei muuttunut lainkaan onnettomuutta seuranneiden kymmenen vuoden aikana. Säteilyaltistuksen ja raskauden aikaisten häiriöiden välillä ei ole osoitettu olevan yhteyttä. Ei ole löydetty säteilyaltistukseen yhdistettävää lisäystä epämuodostumien tai muiden kehityshäiriöiden määrässä, kromosomipoikkeamissa kuten Downin syndroomassa, eikä kuolleina syntyneiden lasten määrässä.

Onnettomuus aiheutti paljon sosiaalisia, taloudellisia ja psykologisia ongelmia sekä evakuoiduille ihmisille että niille, jotka jäivät asumaan saastuneille alueille. Väestönsiirrot toivat mukanaan omat ongelmansa, kun ihmiset menettivät tutun ympäristön ja sosiaaliset rakenteet. Tilannetta kärjistivät vielä Neuvostoliiton hajoamisesta johtuneet taloudelliset ja sosiaaliset muutokset. Vanhempien ahdinko on varmasti heijastunut myös lapsiin. Kaikki nämä tekijät vaikuttavat väestön yleiseen terveydentilaan. Näitä ongelmia on käsitelty lähemmin vuonna 2002 julkaistussa  YK-raportissa.

Sairastavuustilastoihin on kuitenkin eniten vaikuttanut se, että saastuneilla alueilla asuville ja evakuoiduille ihmisille on tehty toistuvia terveystarkastuksia, ja kaikki poikkeavat löydökset on tilastoitu. Näin saadut luvut eivät ole vertailukelpoisia sellaisten lukujen kanssa, jotka saadaan väestöstä, joka hakeutuu hoitoon vain oma-aloitteisesti.

Mahdollisia syöpätapauksia on vaikea havaita tilastollisesti

Eniten altistuneet väestöryhmät ovat puhdistustöihin vuosina 1986-1987 osallistuneet, lähialueilta evakuoidut sekä saastuneille alueille asumaan jääneet, yhteensä 600 000 ihmistä. Kansainvälinen asiantuntijaryhmä on arvioinut, että näiden joukossa syöpäkuolleisuus voi altistuksen johdosta kasvaa muutaman prosentin verran, mikä tarkoittaisi noin neljä tuhatta ylimääräistä syöpäkuolemaa tulevina vuosikymmeninä. Samana aikana odotettavien syöpäkuolemien määrä kaikista muista syistä yhteensä on yli 100 000. Muissa väestöryhmissä säteilyannokset ovat pieniä ja syöpätapausten määrän ennakointi on hyvin epävarmaa.

Pieni lisäys syöpäsairastuvuudessa on hyvin vaikea havaita tilastollisesti. Toistaiseksi ei ole kilpirauhassyövän lisäksi pystytty osoittamaan selkeää yhteyttä väestön säteilyaltistuksen ja syöpäsairastuvuuden välillä.

Kahdeksan kansainvälistä järjestöä julkaisi vuonna 2005 nimellä The Chernobyl Forum yhteisen näkemyksensä Tšernobylin turman vaikutuksista terveyden, ympäristön ja yhteiskunnan kannalta (pdf).
Jaa tämä sivu

Muualla palvelussa Muualla palvelussa

Yhteyshenkilö

Yhteyshenkilö