Laskeuman keräys on jatkuvaa

Laskeumanäytteitä kerätään ulos asetetulla, tätä tarkoitusta varten suunnitellulla laitteella. Tätä nykyä näytteitä kerätään jatkuvasti yhdeksällä paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Lisäksi ydinvoimalaitosten ympäristössä on laskeumankeräysasemia.

Keräyspinta-ala on 0,05 tai 0,07 neliömetriä, eikä märkää ja kuivaa laskeumaa eroteta toisistaan. Helsingissä on lisäksi keräysalaltaan isompi laite, ja se kerää märän ja kuivan laskeuman erikseen. Ydinvoimalaitosten ympäristöissä käytetään myös laitteita, joiden  pinta-ala on suuri.

Laskeumanäytteitä keräävät STUKille muutamat puolustusvoimien ja Ilmatieteen laitoksen havaintoasemat ja kaksi rajavartiolaitoksen asemaa. Omien toimipisteidensä paikkakunnilla Helsingissä ja Rovaniemellä STUK huolehtii näytteenkeruusta itse.

Laskeumalla tarkoitetaan tässä maahan tai veteen ilmasta laskeutuneita radioaktiivisia aineita. Laskeuma voi tulla joko sateen mukana (märkälaskeuma) tai kuivana laskeumana. Laskeumanäytteitä kerätään jatkuvasti, ja ne analysoidaan tavallisesti kerran kuukaudessa.

Jos ilmanäytteiden tai ulkoisen säteilyn mittausten perusteella saadaan viitteitä tuoreesta laskeumasta, laskeumanäytteiden keräysjaksoa lyhennetään. Näin saadaan nopeasti tietoa laskeuman koostumuksesta ja radioaktiivisten aineiden määristä eri paikkakunnilla. Tulokset antavat myös pohjan tutkimuksille, joilla selvitetään radioaktiivisten aineiden kulkeutumista maa- ja vesiympäristössä.

Näytteiden analysointi

Yleensä laskeumanäytteiden tilavuutta pienennetään haihduttamalla näyte ennen analysointia. Näin pystytään havaitsemaan pienetkin radioaktiivisten aineiden pitoisuudet. Haihdutusjäännös laitetaan pieneen purkkiin, ja siitä määritetään gammasäteilyä lähettävät radioaktiiviset aineet gammaspektrometrisesti. Näytteestä voidaan lisäksi määrittää radiokemiallisen erottamisen vaativia beeta- tai alfasäteilijöitä, kuten esimerkiksi strontium-90 ja plutonium. Myös sadeveden tritium-pitoisuuksia mitataan.

Laskeuman cesium-137-vuosisummat vuonna 2011 becquereliä neliömetriä kohti eri puolilla Suomea.

Laskeuman cesium-137-vuosisummat vuonna 2011 becquereliä neliömetriä kohti eri paikkakunnilla. Paikkojen väliset erot johtuvat Tšernobyl-laskeuman epätasaisesta jakaantumisesta. Maanpinnalta nousee ilmaan uudelleen pölyä, joka sitten laskeutuu yleensä sateen mukana keräysastiaan.

Mittaustulokset

STUK julkaisee mittaustulokset niiden valmistuttua.

Tritium-pitoisuudet sadevesinäytteissä 2016

    3H
Bq/l
Helsinki 18.1.2016 2,6
Helsinki 19.2.2016 1,6
Helsinki 21.3.2016 1,8
Helsinki 18.4.2016 1,7
Helsinki 20.5.2016 2,3
Helsinki 20.6.2016 1,9
Helsinki    
Helsinki    
Helsinki    
Helsinki    
Helsinki    
Helsinki    
Rovaniemi 18.1.2016 1,1
Rovaniemi 15.2.2016 1,7
Rovaniemi 17.3.2016 <0,9
Rovaniemi 16.4.2016 1,5
Rovaniemi 18.5.2016 1,9
Rovaniemi 20.6.2016 1,4
Rovaniemi    
Rovaniemi    
Rovaniemi    
Rovaniemi    
Rovaniemi    
Rovaniemi    

 

STUK valvoo radioaktiivisten aineiden laskeumaa yhdeksällä paikkakunnalla

Laskeumaa valvotaan erityisesti tätä tarkoitusta varten valmistetuilla laskeuman kerääjillä.

  137Cs 90Sr
  1.1.-31.3.2016 1.4.-30.6.2016 1.7.-30.9.2016 1.10.-31.12.2016 1.1.-30.6.2016 1.7.-31.12.2016
Helsinki <0,1 0,2        
Imatra 0,3 0,2        
Ivalo <0,1 <0,2        
Kajaani 0,1 0,2        
Kotka 0,2 0,7        
Kuopio <0,1 0,3        
Rovaniemi 0,1 0,1        
Sodankylä <0,1 0,2        
Ylöjärvi 0,2 1,0        

Tulokset ovat becquereliä neliömetrissä (Bq/m2).

Taulukossa on cesium-137-laskeumien neljännesvuosisummat eri paikkakunnilla. Strontium-90 osalta on 1.7.2012 lähtien siirrytty yhdistämään näytteet paikkakuntakohtaisesti puolivuosittain. Tulokset ovat becquereliä neliömetrissä (Bq/m2).

Laskeumanäytteiden jodi-131:n, cesium-134:n ja cesium-137:n aktiivisuuspitoisuudet Helsingissä  Fukushiman ydinvoimalaitosonnettomuuden jälkeen

Laskeumanäytteiden keräysjakso on yksi kuukausi. Fukushiman ydinvoimalaitoksen onnettomuuden jälkeen laskeumanäytteiden keräysjaksoa lyhennettiin Helsingissä. Helsingin valvonta-asemalla sijaitseva keräysastia kerää erikseen märän ja kuivan laskeuman.

Laskeuman radioaktiivisuuspitoisuudet ovat Suomessa tällä hetkellä erittäin pienet. Maaliskuun aikana kerätyissä kuiva- ja märkälaskeumanäytteissä havaittiin pieniä määriä sekä jodi-131:ä että cesium-137:ää.

Tšernobylin onnettomuuden (1986) jälkeen korkein laskeumanäytteestä mitattu cesium-137:n pitoisuus oli 32000 becquereliä neliömetrissä ja matalin 140 becquereliä neliömetrissä. Korkein jodi-131:n pitoisuus oli 36000 becquereliä neliömetrissä.

Taulukoissa on esitetty Fukushiman onnettomuuden jälkeen Helsingissä mitatut märkä- ja kuivalaskeumanäytteiden  jodi-131:n, cesium-134:n ja cesium-137:n aktiivisuuspitoisuudet. Yksikkönä on becquereliä neliömetrissä. Taulukkoa päivitettiin noin viikon välein niin kauan kuin jodi-131 ja Cs-134 oli havaittavissa.

Märkälaskeuma

Keräysjakso

Cesium-137
aktiivisuuspitoisuus Bq/m2
(epävarmuus %)

Cesium-134
aktiivisuuspitoisuus Bq/m2
(epävarmuus %)

Jodi-131
aktiivisuuspitoisuus Bq/m2
(epävarmuus %)

1.1.-31.1.2011 0,03 (9)    
1.2.-28.2.2011

<0,014

   
1.3.-21.3.2011 <0,015   <0,086
21.3.-30.3.2011 0,4 (16) 0,5 (15) 14,8 (5)
30.3.-6.4.2011 1,2 (7) 1,1 (8) 17,7 (4)
6.4.-13.4.2011 0,14 (22) 0,11 (19) 0,7 (12)
21.4 - 29.4.2011 <0,09 <0,07 <0,018

 

Cesium-137 ja strontium-90-laskeumat

Laskeuma Helsingin seudulla ajanjaksolla 1960-2012.

Cesium-137 ja strontium-90-laskeumat Helsingin seudulla 1960-2012.  Huiput 1960-1980-luvuilla johtuvat  ilmakehään tehdyistä ydinkokeista ja vuonna 1986 Tšernobylin onnettomuuden  aiheuttamasta laskeumasta.

Laskeuma Rovaniemellä ajanjaksolla 1972-2012.

Cesium-137 ja strontium-90-laskeumat Rovaniemellä 1972 - 2012.

Tulokset julkaistaan säännöllisesti

STUK julkaisee laskeuman radioaktiivisuusvalvonnan tulokset säännöllisesti Ympäristön säteilyvalvonta Suomessa -vuosiraporteissa. Raportit on haettavissa sähköisestä julkaisuarkistosta Julkarista, www.julkari.fi

Jaa tämä sivu

Yhteyshenkilö

Yhteyshenkilö