Radonilta suojautuminen

Sisäilman radon tulee ottaa huomioon uudisrakentamisessa koko Suomessa. Radonin torjuminen on ehdottomasti helpointa ja edullisinta talon rakennusvaiheessa. Radontorjuntamenetelmiä ovat muun muassa radonputkiston asentaminen ja radonturvallisen perustustavan valinta.

Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (944/1992) mukaan asunnon sisäilman radonpitoisuus ei tulisi ylittää 400 Becquereliä kuutiometrissä ilmaa (Bq/m3). Uusi asunto taas tulee suunnitella siten, että sisäilman radonpitoisuus ei ylittäisi 200 Bq/m3. Todennäköisesti kyseiset viitearvot tulevat laskemaan vuonna 2018 uuden säteilylainsäädännön perusteella.

Radonmittaus on helppoa

Sisäilman radonpitoisuus selviää vain mittaamalla. Mittaamiseen käytetään niin sanottuja radonmittauspurkkeja. Kattava arvio altistuksesta saadaan, kun mitataan kahdella radonmittauspurkilla asunnon eri huoneissa ja/tai kerroksissa. Purkit sijoitetaan noin metrin korkeudelle esimerkiksi makuu- tai olohuoneeseen vähintään  kahdeksi kuukaudeksi marraskuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana. Purkki tai purkit palautetaan palveluntuottajalle, joka analysoi sisäilman radonpitoisuuden.

Radonmittauspurkki vie vähän tilaa kodissa.

Näin teet asunnon radonmittauksen

Katso Säteilyturvakeskuksen hyväksymät purkkimittausten tuottajat.

Kodin radonkorjaukset

Radonkorjauksen tavoitteena on estää hyvin radonpitoisen ilman virtaus maaperästä sisätiloihin. Korjausmenetelmän valintaan vaikuttavat sisäilmasta mitattu radonpitoisuus, rakennuksen alla oleva maaperä, täytemaa, talon rakenteet ja ilmanvaihto.

Tehokkaimpia radonkorjauksen menetelmiä ovat radonimuri ja radonkaivo, joilla rakennuksen alla oleva maaperä alipaineistetaan sisäilmaan nähden. Näin radonkaasu ei pääse tunkeutumaan rakennukseen alapohjan rakojen kautta sisäilmaan. Myös ryömintätilan tuuletuksella, alapohjan tiivistyksillä ja ilmanvaihdon tehostamisella voidaan pienentää sisäilman radonpitoisuutta.

Tutustu aiheeseen lisää STUKin radonkorjaussivuilla

Jaa tämä sivu