Radonkorjausselvitykset

Radonkorjausten ja -torjunnan vaikutusta sisäilman radonpitoisuuteen on selvitetty erilaisissa kenttäkohteissa. Tavoitteena on ylläpitää asiantuntijatietoa Suomessa toteutetuista radonkorjauksista ja radontorjunnasta ja hyödyntää sitä opasaineiston kirjoittamisessa sekä koulutuksessa. Vuonna 2013 käynnissä olleita kenttäkohteita oli yhteensä yhdeksän kappaletta. 

Keskeisiä tuloksia olivat:

  • Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihtolaitteen tulopuhaltimen katkominen kovilla pakkasilla saattaa aiheuttaa radonpitoisuuden kasvua.
  • Paritaloyhtiön (18 asuntoa) mitattu radonpitoisuus 2013 on keskimäärin kolminkertainen ensimmäiseen mittaukseen vuonna 1999 verrattuna. Todennäköisin syy on lattioiden tiivistysmassojen vanhentuminen ja hapertuminen. Myös ilmanvaihdon mahdollisilla muutoksilla voi olla osuutta asiaan.
  • Kahdessa kohteessa maanvastaiset kevytsoraharkkoseinät ovat olleet hankalia korjata. Rakennusvaiheessa asennetun radonputkiston aktivoiminen ei ole tiputtanut radonpitoisuutta riittävästi. Yhden toisen radonputkiston toimimattomuuden syyksi paljastui siirtoputkeen muodostunut vesilukko.

Tulokset ovat yksittäisistä kohteista eikä niitä siten tule yleistää. Radonkorjausten yksityiskohtaiset ohjeet löytyvät Asuntojen radonkorjaaminen STUK-A252 -oppaasta ja Radonkorjaukset-sivulta.

Taulukko: tiivistelmä kenttäkohteista 2013

Kohde

Kuvaus ja keskeiset tulokset

 

1

Alipaine- ja radonmittauksia koneellisen poisto-IV:n eri tehoilla. Paritaloja, 2+2 asuntoa. Alipaineet tosi isoja, 3 - 62 Pa. Alipaine kasvaa selvästi kun IV:n tehoa nostaa. Alakerran korvausilmaventtiilillä oli vain vähän vaikutusta.

2

Uusi omakotitalo (OKT), alapohjan koneellinen kuivaus. Radonpitoisuus oli aluksi 200 Bq/m3. Talossa on ryömintätila, joka on osin kellarina. Alapohjan tuuletuksessa ja tiiviydessä oli puutteita, mikä nosti radonpitoisuutta. Asukas paransi alapohjan tuuletusta ja teki lisätiivistyksiä.

3

Uusi OKT, radonputkiston aktivoiminen huippuimurilla ei toiminut. Radonpitoisuus oli aluksi noin 600 Bq/m3. Asukas kertoi, että radonputkiston poistoputki tähystettiin kuitukameralla ja tyhjennettiin imuletkulla. Siirtoputki oli mennyt notkolle, jolloin oli syntynyt vesilukko. Radonpitoisuus tippui 150 Bq/m3 tasolle. Reiän poraaminen siirtoputken alimpaan kohtaan on lähes mahdotonta. Lopullinen ratkaisu on vielä auki, koska ongelma saattaa uusiutua seuraavana talvena.

4

Uusi OKT, kevytsoraharkkoseinät, radonputkiston aktivoiminen huippuimurilla ei toiminut. Aluksi radonpitoisuudet olivat 1080 Bq/m3 alakerrassa ja 620 Bq/m3 yläkerrassa. Huippuimuri oli ensin kytketty viemärin tuuletusputkeen, mikä korjattiin aluksi. Lisäksi asukas on tehnyt harkkoseinän tiivistyksiä. Asukas kokeili myös salaojaan kytkettyä radonimuria. Lopullisena ratkaisuna oli radonputkiston huippuimurin tehon kasvattaminen ja tiivistykset. Radonpitoisuudet olivat lopuksi 700 Bq/m3 alakerrassa ja 260 Bq/m3 yläkerrassa.

5

Uusi OKT, kevytsoraharkkoseinät, radonputkiston aktivoiminen huippuimurilla ei toiminut kunnolla. Alussa 2 kk purkkimittauksen tulos oli 8000 Bq/m3 (2009). Urakoitsijan tekemä radonkaivo oli epäonnistunut: se oli ollut liian matala ja väärin sijoitettu alarinteen puolelle, jolloin radonpitoisuus aleni vain 50 %. Asukas on tiivistänyt maanvastaista harkkoseinää. Viimeisimpänä on kokeiltu radonimurin kytkemistä salaojaan ylärinteen puolelle. Ensimmäisenä talvena siinä oli 50 W huippuimuri, 2. talvena (2012-2013) 314 W kanavapuhallin ja 3. talvena 50+70 W imurit salaojasta ja lisäksi 50 W huippari katolla radonputkistossa; tällä pyritään jakamaan imua mahdollisimman laajalle alueelle. Radonpitoisuus oli 410 Bq/m3 toisena talvena 1.12.2012 – 21.2.2013. Jatkuu 2014 keväälle.

6

Uusi OKT, passiivitalo (3 krs). Alipaineenmittaus, tulos 6 Pa kaikissa kolmessa kerroksessa (27.6.2013 ulkolämpötila +25 °C). Kellarin teknisessä tilassa olivat läpiviennit tiivistämättä, mutta siellä oli oma poistoilmapiste. Radonpitoisuus suojaputken suulta mitattuna oli n. 9000 Bq/m3 ja purkilla ilmasta 300 Bq/m3 (12/2013-1/2014). Vuodoilla ei ollut suurta vaikutusta asuintiloihin, joiden radonpitoisuus 70/30 Bq/m3 (1./2. krs).

7

Uusi OKT, radonpitoisuus kolminkertaistunut 1. ja 2. mittauksen välillä. Ensimmäinen mittaus tehtiin 2009 otannassa, tulos oli 210 Bq/m3 (3-4/2009). Asukas yritti laskea radonpitoisuutta liittämällä tuulen voimalla pyörivä hormi-imurin radonputkiston poistoputkeen. Toisen purkkimittauksen tulos (11/2012 - 1/2013) oli 600 Bq/m3. Pitoisuus oli kolminkertaistunut. Hormi-imuri on saattanut jäätyä kiinni ja jopa umpeen. Umpeen jäätyminen nostaisi radonpitoisuutta n. 25 %. Kolmas radonmittaus tehtiin AlphaGuard-radonmonitorilla: radonpitoisuuden keskiarvo 14.2. - 30.3.2013 oli 500 Bq/m3, 1. - 30.4. 330 Bq/m3 ja 1.5. - 10.6. 130 Bq/m3. Vuodenaikavaihtelu on keskimääräistä suurempi. Tähän voi vaikuttaa se, että ilmanvaihtokoneen tulopuhallin sammuu jaksoittain, kun pakkasta on 6 astetta tai enemmän. Asukas seurasi katkoja: kesto 1 min, ja katkojen väli on sitä lyhyempi mitä kovempi pakkanen, 1 min (-20 °C) - 3,5 min (-8 °C). Sähkökaapin alta löytyi vuotava läpivienti. Lisäksi radonputkiston sulkemiskokeet 5.5. - 20.5.: vapaasti tuulettuva radonputkisto alensi radonpitoisuutta keskimäärin 20 % (vaihteluväli 0 - 43 %).

8

Radonpitoisuus kolminkertaistunut 1. ja 2. mittauksen välillä. Paritaloyhtiö, 18 asuntoa. Ensimmäinen radonmittaus tehtiin vuonna 1999; suurin osa tuloksista oli 40 - 200 Bq/m3 välillä (ka 150 Bq/m3, mediaani 135 Bq/m3). Kaksi asuntoa oli yli 400 Bq/m3, jotka jo aikanaan korjattiin alle 400 Bq/m3.

Toinen radonmittaus tehtiin pitoisuuksien tarkistamiseksi 2013: ka 320 Bq/m3, mediaani 300 Bq/m3, neljä uutta asuntoa yli 400 Bq/m3. Syy pitoisuuksien kasvuun ei ole vielä varmistunut. Todennäköisin syy on lattioiden tiiviyden huonontuminen joko betonilaatan halkeilun takia tai tiivistysmassojen vanhentumisen ja hapertumisen vuoksi. Myös ilmanvaihdon mahdollisilla muutoksilla voi olla osuutta asiaan.

9

Alipaine- ja radonmittauksia koneellisen poisto-IV:n eri tehoilla. Radonpitoisuus noin 200 Bq/m3, vaikka talossa on tuulettuva alapohja. Alipaineet isoja, 14 - 36 Pa. Alipaine lähes kaksinkertaistuu kun IV:n tehoa nostaa minimiarvosta maksimiin. Korvausilmaventtiilien sulkeminen nosti alipainetta 5 - 9 Pa.

Asunnosta löytyi vuotavia läpivientejä tuulikaapista sähkötaulun alta ja keittiöstä viemäriputken juuresta. Myös 2. kerroksen vessan viemäriputken läpivienti alapohjassa on potentiaalinen vuotopaikka. Kun ilmanvaihdon (IV) tehoa suurennetaan, radonpitoisuus nousee hiukan. Venttiilien sulkeminen nostaa radonpitoisuutta selvemmin: pitoisuus melkein kaksinkertaistuu. Normaalisti ilmanvaihdon lisääminen pienentää radonpitoisuutta. Nyt kuitenkin asunnon alipaine kasvaa IV-koneen tehoa nostettaessa, mikä lisää radonpitoisen vuotoilman määrää.

Jaa tämä sivu

Yhteyshenkilö

Yhteyshenkilö