Työpaikkojen radonkorjaukset

Työpaikoilla ja suurissa rakennuksissa käytetään samoja radonkorjausmenetelmiä kuin pien- ja kerrostaloissa. Merkittävin ero aiheutuu rakennusten suuresta pinta-alasta ja käytetyistä ilmanvaihtojärjestelmistä. Työpaikoilla ja julkisissa rakennuksissa ilmanvaihtuvuus on työaikana yleensä säädetty merkittävästi suuremmalle teholle kuin asunnoissa. Suurten rakennusten maanvastaiset lattiarakenteet koostuvat usein useista erillisistä laatoista, joiden väliset saumat lisäävät radonpitoisen ilman vuotoja.

Työpaikoilla ajastetun koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon takia radonpitoisuus on pääsääntöisesti työaikana merkittävästi pienempi kuin illalla ja yöllä. Tähän vaikuttavat ilmanvaihtuvuus ja mahdolliset erilliset poistopuhaltimet, esimerkiksi vessoissa tai rappukäytävissä. Pelkällä poistoilmanvaihdolla varustetuissa rakennuksissa alipaineisuuden ja ilmanvaihdon muutokset päivä- ja yöaikaan saattavat joskus aiheuttaa myös suuremman radonpitoisuuden päiväaikana. Voimakkaat kohdepoistot ja veto-kaapit voivat myös aiheuttaa alipaineisuutta ja sitä kautta vaikuttaa merkittävästi radonpitoisuuteen.

Jos rakennuksessa on ajastettu ilmanvaihto, ennen varsinaista radonkorjausta kannattaa tehdä työnaikaisen radonpitoisuuden mittaus yö-päivävaihtelun selvittämiseksi.

Radonpitoisuuden vaihtelua työpaikalla päivä- ja yöaikana ajastetun ilmanvaihdon vaikutuksestaRadonpitoisuuden vaihtelua työpaikalla päivä- ja yöaikana ajastetun ilmanvaihdon vaikutuksesta.

Kuva esittää radonpitoisuuden voimakasta yö- ja päivävaihtelua työpaikalla, jossa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ensimmäisen kahden kuukauden purkkimittauksen tulos oli 530 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m3), jonka jälkeen tehtiin viikon työnaikaisen radonpitoisuuden mittaus. Työnaikainen radonpitoisuus oli 80 Bq/m3 ja koko viikon radonpitoisuuden keskiarvo oli 480 Bq/m3. Mittauksen aikana radonpitoisuus oli suurimmillaan 870 Bq/m3.

Jotkut työpaikkojen radonkorjaukset voidaan tehdä säätämällä tai parantamalla olemassa olevaa ilmanvaihtojärjestelmää. Aikaistamalla käytönaikaisen ilmanvaihdon aloitusta on usein saavutettu hyviä tuloksia. Valtaosassa kohteita ilmanvaihdon tehostus kolme tuntia ennen työajan alkua on ollut sopiva. Ilmanvaihdon oikea-aikaisella tehostamisella taataan se, että radonpitoisuus on pieni jo työntekijöiden saapuessa aamulla töihin. Ongelmakohteissa radonpitoisuus on voinut olla ensimmäisinä työtunteina vielä tuhansia becquerelejä kuutiometrissä, mikä nostaa työnaikaisen radonpitoisuuden keskiarvon yli toimenpiderajan.

Eräällä toisella työpaikalla mitattiin kaksi kuukautta kestävällä mittauksella radonpitoisuuden keskiarvoksi yli 1 000 Bq/m3. Työpaikalla aikaistettiin käytönaikaisen ilmanvaihdon aloitusaikaa kello viiteen. Tämän jälkeen tehtiin tarkistusmittaus radonmonitorilla. Mittaus osoitti, että klo 7 radonpitoisuus on noin 400 Bq/m3 ja työnaikainen pitoisuus klo 8–16 on 100 Bq/m3. Koko viikon mittaisen jakson keskiarvo on noin 1 000 Bq/m3, vaihtelualue 40–2 710 Bq/m3. Ilman käyttöajan aikaistusta työnaikainen keskimääräinen radonpitoisuus olisi ylittänyt toimenpidearvon 400 Bq/m3.

Jos työnaikainen radonpitoisuus ylittää toimenpidearvon, vaikka ilmanvaihto toimii oikein, voidaan käyttää muita  radonkorjausmenetelmiä, radonimuria, radonkaivoa tai rakenteiden tiivistyksiä.

Työpaikkojen radonimuriratkaisuissa on tyypillisesti käytetty useita imupisteitä, jotka voidaan kytkeä yhteen tai useampaan poistopuhaltimeen. Imupisteen rakenne on samanlainen kuin pientaloissa, mutta imupisteiden määrä ja sijainti täytyy suunnitella tapauskohtaisesti. Tarvittaessa imupisteitä voidaan lisätä jälkeenpäin. Joissakin tapauksissa on hyödyllistä mitata lattian alle syntynyt alipaine rakennuksen eri kohdista.

Radonkaivoa on käytetty menestyksellä sora-alueille rakennettujen suurten rakennusten radonkorjauksissa. Laajojen rakennuksien ympärille on asennettu useita radonkaivoja, joiden tehot ovat tyypillisesti 150–350 W. Radonpitoisuudet ovat olleet useita tuhansia becquerelejä kuutiometrissä. Samoin kuin pientaloissa radonkaivon paras paikka on rakennuksen pitkän sivun keskellä ja ylärinteen puolella, jos rakennus sijaitsee rinteessä.

Rakenteiden tiivistämistä on käytetty myös teollisuusrakennusten radonongelmien hoidossa. Esimerkiksi suurten hallien lattialaatat muodostuvat useista erillislaatoista, joiden liitokset voivat olla tiivistämättä. Lattian lävistävien pilarien ja laatan liitoskohtien saumat sekä salaojien tarkastuskaivojen kannet tulee tiivistää huolellisesti. Tiivistämistyötä edesauttaa se, että suurissa rakennuksissa lattiasaumat ovat usein avoinna ja niitä päästään tiivistämään purkamatta rakenteita.

Kellarissa tehtyjä liikuntasaumojen ja halkeamien sekä tarkastuskaivojen tiivistyksiä.

Kellarissa tehtyjä liikuntasaumojen ja halkeamien sekä tarkastuskaivojen tiivistyksiä. (STUK-A252: Asuntojen radonkorjaaminen)

Jaa tämä sivu