Radonin lähteet

Rakennuksen alla huokosilma on aina hyvin radonpitoista. Maaperän radonpitoinen ilma tunkeutuu asuntoon talon alapohjassa olevien rakojen kautta asunnon alipaineisuuden vuoksi. Tämän alipaineen aiheuttaa ulko- ja sisäilman välinen lämpötilaero sekä koneellinen ilmanvaihto. Talvella radonpitoista ilmaa virtaa sisälle  enemmän kuin kesällä. Tällöin myös radonpitoisuudet asunnoissa ovat talvella korkeampia kuin kesällä. 

Maaperän lisäksi radonia erittyy myös talon alla olevasta kalliosta ja täytemaasta sekä peruslaatan ja kantavien rakenteiden mineraalipohjaisista materiaaleista, kuten betonista ja kevytbetonista. 

Maaperän uraanipitoisuus vaikuttaa asunnon radonpitoisuuteen. Mitä suurempi alueen maaperän uraanipitoisuus on, sitä korkeampia radonpitoisuuksia asunnoissa esiintyy. Myös maaperän ja täytemaan läpäisevyydellä on merkitystä: mitä karkeampi ja läpäisevämpi maa, sitä korkeampia ovat radonpitoisuudet. 

Myös juomavedessä voi olla radonia

Suomessa eniten säteilyannosta aiheuttava radioaktiivinen aine juomavedessä  on radon. Veden mukana nielty radon aiheuttaa säteilyannosta mahalaukulle. Sen lisäksi radonille altistutaan hengitysteitse, koska se haihtuu helposti ilmaan erityisesti vettä lämmitettäessä.

Rakennusmateriaali

Rakennusmateriaalit vaikuttavat radonpitoisuuteen eniten betonirakenteisissa asunnoissa. Jos seinät, katto ja lattia on tehty betonielementeistä, ne tuottavat asuntoon keskimäärin noin 70 Bq/m³ radonpitoisuuden. Puurakenteisessa pientalossa, jossa vain lattialaatta on betonista, laatan betoniaineksen vaikutus on vastaavasti alle 20 Bq/m³.

Jaa tämä sivu

Yhteyshenkilö

Yhteyshenkilö