Rakennusmaan ja rakennusmateriaalien vaikutus

Alkuperäinen rakennusmaa, paikalle tuotavat täyttömaa-ainekset ja salaojasorat tai murskeet yhdessä vaikuttavat maaperästä tuleviin radonpitoisen ilman virtauksiin. Rakennusmaan ilmanläpäisevyys kasvattaa näitä virtauksia. Siksi korkeimpia radonpitoisuuksia on mitattu karkealle harjusoralle rakennetuissa taloissa.

Tiiviimmälle maalle tuotava läpäisevämpi täyttö- tai salaojakerros kasvattaa maaperästä tulevia ilmavirtauksia jo hyvän ilmanläpäisevyytensä johdosta. Tämän lisäksi siirrettävät maa-ainekset myös itse tuottavat radonia maa-aineksen huokosilmaan. Paksut täyttösorakerrokset voivat näin kasvattaa myös savimaalle rakennettavan pientalon sisäilman radonpitoisuuden yli enimmäisarvon 200 Bq/m3.  Radonin vuoksi ei ole lupa tinkiä salaojasoralle asetetuista laatuvaatimuksista. Liian hienojakoiset maa-ainekset johtavat kosteusongelmiin.

Sekä alkuperäismaan että paikalle tuotavan sora-aineksen vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen torjutaan ensisijaisesti radonturvallisella perustusratkaisulla. Vain erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa, joissa tiedetään, että maa-aineksen uraanipitoisuus on poikkeuksellisen korkea, on syytä harkita paikalle tuotavan maa-aineksen käytöstä luopumista. Tällaisessa tilanteessa on selvitettävä alkuperäisen rakennusmaan, täyttösoran ja valitun perustustavan kokonaisvaikutus radonteknisen ratkaisun toimivuuteen. Erittäin korkean radonpitoisuuden alueilla on syytä käyttää perustustapoja, joilla kaikkein varmimmin pystytään takaamaan alhainen sisäilman radonpitoisuus.

Merkittävin radonpitoisuuteen vaikuttava tekijä on maaperästä tuleva radonpitoisen ilman virtaus. Rakennusmateriaalit vaikuttavat  radonpitoisuuteen eniten betonirakenteisissa asunnoissa. Jos seinät, katto ja lattia on tehty betonielementeistä, ne tuottavat asuntoon keskimäärin noin 70 Bq/m3 radonpitoisuuden. Puurakenteisessa pientalossa, jossa vain lattialaatta on betonista, laatan betoniaineksen vaikutus on vastaavasti alle 20 Bq/m3. Betonirakenteinen asunto asettaa näiden lukujen valossa maaperästä tulevalle radonvuodolle tiukemmat vaatimukset kuin puurakenteinen talo - molemmissa on sama radonpitoisuuden tavoitearvo 200 Bq/m3.

Jaa tämä sivu

Yhteyshenkilö

Yhteyshenkilö