Perustustapa

Radonpitoisuuteen voidaan vaikuttaa perustustavan valinnalla. Perustusratkaisu vaikuttaa myös kohteessa tarvittavien radonteknisten ratkaisujen määrään. Alueilla, joilla on mitattu erittäin korkeita radonpitoisuuksia, perustusratkaisun valinnalla on suuri merkitys radontorjunnan onnistumiseen. Ratkaisevaa on, kuinka hyvin perustusratkaisulla estetään maaperän radonpitoisen ilman pääsy rakennuksen sisätiloihin.

Radonturvallisia perustapoja ovat:

  • Tuulettuva alapohja (ryömintätilainen perustus)
  • Yhtenäinen saumaton laattaperustus
  • Maanvarainen laatta, jossa laatta valetaan erillisenä perusmuurin sisään - jos laatan ja sokkelin liitoksen tiiveydestä huolehditaan.

Taloissa, joissa on tuulettuva alapohja tai yhtenäinen maanvarainen laatta, on huomattavasti vähemmän radonpitoisuuden enimmäisarvon ylityksiä kuin taloissa, joissa on perusmuurin sisään erikseen valettu maanvarainen laatta.

Korkealaatuinen lattialaatta ei päästä merkittävästi radonia lävitseen, jos siinä ei ole rakoja tai halkeamia.

Tuulettuva alapohja

Tuulettuvassa alapohjassa maaperästä tuleva radonpitoinen ilma laimenee, mikäli tuuletustilassa on ilmanvaihtoa. Ilmanvaihdon riittävyys saavutetaan noudattamalla tuuletusaukkojen koosta annettuja määräyksiä. Tuulettuvan alapohjan radontekniseen toimintaan vaikuttaa tuuletuksen riittävyys ja alapohjan tiiveys. Rakenteessa on kiinnitettävä erityistä huomioita alapohjarakenteen ja sen liitosten sekä läpivientikohtien tiiveyteen. Parhaimmillaan puurakenteisissa tuulettuvan alapohjan taloissa radonpitoisuus jää hyvin pieneksi, alle 20 Bq/m3.

Uusissakin tuulettuvalla alapohjalla varustetuissa taloissa on mitattu enimmäisarvon 200 Bq/m3 ylityksiä. Syynä on ollut muun muassa seuraavia puutteita:

  • Putkistojen läpivientejä ei ole tiivistetty
  • Matala ryömintätila tuulettuu huonosti eikä lattiarakenne ole riittävän tiivis 
  • Ryömintätilan tuuletus on estetty, kun on käytetty alapohjan koneellista kuivausta

Yhtenäinen laattaperustus

Maanvastaisissa alapohjarakenteissa paras ratkaisu on mahdollisimman yhtenäinen ja tiivis alapohja- ja perustusrakenne, jossa on vähän tiivistettävää. Tällainen on esimerkiksi reunavahvistettu laattaperustus, jossa radonin lähteitä voi olla läpiviennit ja itse laatan betoniaines, jonka vaikutus on normaalisti vain noin 20 Bq/m3.

Läpivientien tiivistäminen on siten tärkeätä myös tässä ratkaisussa. Laadukkaasti toteutettuun reunavahvistettuun laattaan ei synny halkeamia, jotka lisäisivät ilmavuotoja maaperästä.

Yhtenäiselle laattaperustukselle rakennettavat maanvastaiset seinät saattavat kasvattaa radonvuotoja. Näiden torjunnassa on noudatettava RT-ohjekortin suosituksia.

Perusmuuri ja maavarainen alapohja

Maanvarainen lattialaatta, joka valetaan erikseen perusmuurin sisäpuolelle, on tullut viime vuosikymmeninä kaikkein käytetyimmäksi lattiarakenteeksi pientaloissa. Tällaisen alapohjan liitosten kautta tapahtuva radonpitoisen ilman virtaus on merkittävin asuntojen radonlähde. RT-ohjekortissa keskitytäänkin suurelta osin juuri tämän ratkaisun radonturvalliseen toteutukseen. Ohje sisältää kaksi keskeistä toimenpidettä:

  • Maanvaraisen laatan ja sokkelin liitosalue tiivistetään asentamalla yhtenäinen kaista kumibitumikermiä sokkelin päälle ja laatan reuna-alueen alle.
  • Lisäksi laatan alle asennetaan radonputkisto. Jos radonpitoisuus ylittää valmiin asunnon tarkistusmittauksessa enimmäisarvon, aktivoidaan putkisto kytkemällä siihen imuri.

Läpivientien tiivistäminen on tärkeätä myös tässä ratkaisussa.

Jaa tämä sivu

Yhteyshenkilö

Yhteyshenkilö