Radon aiheuttaa keuhkosyöpää

Radon on asuntojen ja työpaikkojen sisäilmassa esiintyvä näkymätön ja hajuton jalokaasu. Noin puolet suomalaisen saamasta säteilyannoksesta on peräisin sisäilman radonista. Pitkäaikainen asuminen korkeassa radonpitoisuudessa lisää merkittävästi riskiä sairastua keuhkosyöpään. Suomessa noin 300 henkeä saa vuosittain keuhkosyövän radonista.

Ilmassa olevat radonin hajoamistuotteet kulkeutuvat hengityksen mukana keuhkoihin ja tarttuvat keuhkojen sisäpintaan, missä ne lähettävät alfasäteilyä. Keuhkojen saama säteilyannos lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään. Pienikin säteilyannos voi aiheuttaa syövän, joskin todennäköisyys on tällöin pieni. Mitä kauemmin ja mitä korkeammassa radonpitoisuudessa oleskelee, sitä suurempi riski on.

Suomessa todetaan vuosittain 2000 keuhkosyöpää, joista noin 300 liittyy radonaltistumiseen. Sisäilman radon on toiseksi merkittävin tunnettu keuhkosyövän aiheuttaja tupakoinnin jälkeen. Tupakoitsijoilla radonista aiheutuva riski on suurempi kuin tupakoimattomilla.

Eurooppalaisen yhteistutkimuksen* perusteella kolmenkymmenen vuoden asuminen noin 700 Bq/m³ radonpitoisuudessa kaksinkertaistaa riskin sairastua keuhkosyöpään 75 ikävuoteen mennessä. Matalassa radonpitoisuudessa elävällä, jatkuvasti tupakoivalla henkilöllä on noin 10 prosentin todennäköisyys saada keuhkosyöpä, kun taas tupakoimattomalla tämä riski on vain noin 0,5 prosenttia.

Tupakoitsijan riski 700 Bq/m3 radonpitoisuudessa on tällöin 2*10 % eli 20 %, ja tupakoimattoman samoin kaksinkertainen, eli 1 %. Tupakoinnin lopettaneen henkilön keuhkosyöpäriski on yhden ja kahdenkymmenen prosentin väliltä. Riski on sitä pienempi, mitä pitempi aika tupakoinnin lopettamisesta on kulunut.

* Darby et al. 2005. Radon in homes and risk of lung cancer: Collaborative analysis of individual data from 13 European case-control studies. British Medical Journal, 330, 23–227

Eri syistä johtuvien keuhkosyöpien lukumäärät ja radonin syysuhde radonpitoisuusluokissa. Radonpitoisuuden valtakunnalliseksi keskiarvoksi on oletettu 100 Bq/m3 ja vuotuisten keuhkosyöpäkuolemien lukumääräksi 1991 (Suomen syöpärekisterin tilasto vuodelta 2008). (Lähde: Mäkeläinen I. Kuka saa syövän radonista? Ympäristö ja terveys -lehti 2010: 3; 60–63)

Eri syistä johtuvien keuhkosyöpäkuolemien määrä
Radonpitoisuusluokka Bq/m³ Radonin syysuhde
(%)
Osuus väestöstä
(%)
Osuus altistuksesta
(%)
Vain radon Sekä radon että tupakka Ei radon eikä tupakka Vain tupakka Yhteensä  
< 100 7 72 34 13 82 165 1073 1332  
100-199 18 17 26 9 61 40 260 370  
200-399 30 8 21 8 51 18 115 191  
400- 52 3 19 7 45 6 40 98  
Yhteensä 14 100 100 37 238 228 1488 1991  

Nykykäsityksen mukaan radon ei aiheuta muita terveyshaittoja kuin keuhkosyöpää. Se ei aiheuta allergisia reaktioita, huimausta, väsymystä eikä muita sen kaltaisia tuntemuksia. Radon ei myöskään vahingoita esineitä tai elintarvikkeita, joita säilytetään tilassa, jossa on korkea radonpitoisuus. Kun esine tuodaan pois tilasta, sen pinnalle kertyneet radonin hajoamistuotteet katoavat muutamassa tunnissa. Radonilla ei ole mitään tekemistä niin sanotun maasäteilyn kanssa.

WHO:n eurooppalainen syöväntorjuntaohjeisto sisältää myös radonin

12 tapaa vähentää syöpäriskiä

Säteily

Jaa tämä sivu

Yhteyshenkilö

Yhteyshenkilö