Sanasto

a
  • Absorboitunut annos
    Säteilyannossuure, jolla ilmaistaan kuinka suuren energiamäärän säteily on jättänyt kohdeaineeseen massayksikköä kohti. Yksikkö on gray (Gy).
  • Aktiivisuus
    Suure, jolla ilmaistaan radioaktiivisessa aineessa tapahtuvien atomien hajoamisten lukumäärää aikayksikköä kohti. Yksikkö on becquerel (Bq).
  • ALARA. "As Low As Reasonably Achievable"
    Optimointiperiaate. Säteilysuojelun perusperiaate, jonka mukaan säteilyaltistus on aina pidettävä niin pienenä kuin kohtuudella on mahdollista.
  • Alfasäteily
    Alfahiukkasista koostuva säteily, joka on radioaktiivisen aineen (esimerkiksi Rn-222) lähettämää voimakkaasti ionisoivaa hiukkassäteilyä. Alfahiukkanen rakentuu kahdesta protonista ja kahdesta neutronista. Alfasäteily ei ole kovin läpitunkevaa. Alfasäteily on vaarallista, jos sitä lähettävää ainetta joutuu elimistöön.
  • Annos, säteilyannos
    Suure, joka kuvaa säteilyn aiheuttamaa terveydellistä haittaa. Ks. ekvivalenttiannos ja efektiivinen annos. Ellei asiayhteys muuta osoita, säteilyannoksella tarkoitetaan nimenomaan efektiivistä annosta.
  • Atomi
    Alkuaineen pienin kemiallisesti jakamaton osa. Atomi muodostuu ytimestä (protonit ja neutronit) ja sitä kiertävistä elektroneista.
  • Avolähde
    Radioaktiivinen aine, jota ei ole suljettu aineen leviämisen estävään tiiviiseen suojakuoreen. Avolähde on esimerkiksi lasipullossa oleva radioaktiivinen liuos. Pullo voi rikkoutua, jolloin aine pääsee leviämään ympäristöön. Vrt. umpilähde.
b
  • Becquerel (Bq)
    Aktiivisuuden mittayksikkö, joka tarkoittaa yhtä atomin hajoamista sekunnissa. Radioaktiivisten aineiden pitoisuudet ilmaistaan becquereleina massa- tai tilavuusyksikköä kohti (Bq/kg tai Bq/l). Becquerelin kerrannaisyksiköitä ovat esimerkiksi kilobecquerel (kBq), joka on tuhat becquerelia, ja megabecquerel (MBq), joka on miljoona becquerelia.
  • Beetasäteily
    Elektroneista tai positroneista koostuva säteily, joka on radioaktiivisen aineen (esimerkiksi C-14) lähettämää ionisoivaa hiukkassäteilyä. Beetasäteily on melko läpitunkevaa ja voi olla vaarallista varsinkin, jos sitä lähettävää ainetta joutuu iholle tai elimistöön.
  • Biologinen puoliintumisaika
    Aika, jonka kuluessa puolet kehossa olleesta aineesta on erittynyt pois. Yhden biologisen puoliintumisajan kuluttua ainetta on kehossa jäljellä puolet alkuperäisestä määrästä, kahden puoliintumisajan jälkeen yksi neljäsosa, kolmen puoliintumisajan jälkeen yksi kahdeksasosa jne. Jokaisella aineella/yhdisteellä on oma sille ominainen biologinen puoliintumisaika. Biologinen puoliintumisaika ei ota huomioon radioaktiivisen hajoamisen seurauksena tapahtuvaa aineen vähenemistä.
d
  • Deterministinen haitta
    Välttämätön, väistämätön, suora haitta, varhaishaitta. Ionisoivan säteilyn haitat ovat deterministisiä, kun altistus on äkillinen ja suuri. Deterministisiä haittoja ovat esimerkiksi säteilysairaus ja säteilyvamma. Vrt. stokastinen haitta.
  • Dosimetria
    Säteilyannoksen mittaaminen, oppi annoksen ja annosnopeuden mittaamisesta. Dosimetri = annosmittari.
e
  • Efektiivinen annos
    Säteilyannossuure, jolla kuvataan säteilyn aiheuttamaa terveydellistä kokonaishaittaa. Efektiivinen annos ei ole fysikaalisesti mitattavissa, vaan se lasketaan altistuneiden elinten ja kudosten ekvivalenttiannosten summana siten, että huomioidaan kunkin elimen ja kudoksen säteilyherkkyys. Yksikkö on sievert (Sv).
  • Ekvivalenttiannos
    Säteilyannossuure, jolla kuvataan säteilyn tietylle elimelle tai kudokselle aiheuttamaa terveydellistä haittaa. Ekvivalenttiannos ei ole fysikaalisesti mitattavissa, vaan se lasketaan absorboituneesta annoksesta siten, että huomioidaan annoksen aiheuttaneen säteilylajin (alfasäteily, beetasäteily, fotonit, neutronit) kyky aiheuttaa haittaa. Yksikkö on Sievert (Sv).
  • Elektroni
    Negatiivisesti varautunut alkeishiukkanen. Atomiydintä kiertävä atomin osanen. Vrt. positroni.
  • Epidemiologia
    Sairauden esiintymisen tutkiminen väestössä. Säteilyn stokastisten haittojen (syövän ja periytyvien haittojen) esiintymistodennäköisyyttä on tutkittu Hiroshiman ja Nagasakin atomipommien räjäytyksissä eloon jääneiden pitkäaikaisella epidemiologisella seurannalla.
f
  • Fissio
    Raskaan atomiytimen halkeaminen kahdeksi tai useammaksi kevyemmäksi ytimeksi, jolloin vapautuu myös neutroneja ja energiaa. Vrt. fuusio.
  • Fotoni
    Sähkömagneettisen säteilyn "alkio", kvantti. Sähkömagneettista säteilyä (energian siirtymistä sähkömagneettisen kentän aaltoliikkeenä valon nopeudella) kuvataan massattomana hiukkasena eli fotonina.
  • Fuusio
    Keveiden atomiytimien yhtyminen raskaammaksi ytimeksi, jolloin vapautuu hiukkasia ja energiaa. Auringon ja muiden tähtien energiantuotto perustuu fuusioon. Vrt. fissio.
g
  • Gammaspektrometri
    Laite, jolla tunnistetaan gammasäteilyä lähettäviä radioaktiivisia aineita esimerkiksi ympäristönäytteestä.
  • Gray (Gy)
    Absorboituneen annoksen mittayksikkö, jolla ilmaistaan, paljonko energiaa ionisoiva säteily luovuttaa kohdeaineeseen. 1 Gy = 1 J/kg. Kerrannaisyksiköitä ovat esimerkiksi milligray (mGy), joka on grayn tuhannesosa ja mikrogray (µGy), joka on grayn miljoonasosa.
h
  • Hiukkassäteily
    Radioaktiivisen aineen lähettämää tai kosmiseen säteilyyn sisältyvää ionisoivaa säteilyä, joka voi koostua alfahiukkasista, beetahiukkasista, neutroneista, protoneista tai muista hiukkasista.
i
  • Ioni
    Sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli. Säteily, joka synnyttää ioneja osuessaan väliaineeseen, on ionisoivaa säteilyä. Ks. ionisaatio.
  • Ionisaatio
    Tapahtuma, jossa sähköisesti neutraali atomi tai molekyyli varautuu, kun se saa tai menettää elektroneja. Mitä enemmän säteily pystyy aiheuttamaan ionisaatiota pienellä matkalla väliaineessa, sitä suurempi on sen kyky aiheuttaa elävässä kudoksessa terveydellistä haittaa.
  • Ionisoimaton säteily
    NIR-säteily (Non-Ionizing Radiation). Säteily, joka ei pysty tuottamaan aineessa ioneja. Sähkömagneettinen aaltoliike, jonka aallonpituus on suurempi kuin 100 nanometriä.
  • Ionisoiva säteily
    Säteily, joka pystyy tuottamaan aineessa ioneja suoraan tai välillisesti. Ionisoiva säteily voi olla sähkömagneettista säteilyä tai hiukkassäteilyä.
  • Isotooppi
    Isotoopit ovat saman alkuaineen eri muotoja, jotka eroavat toisistaan atomiytimessä olevien neutronien lukumäärän ja ytimen ominaisuuksien suhteen. Esimerkiksi vedyllä on kolme isotooppia: vety (ytimessä ei yhtään neutronia), deuterium (ytimessä yksi neutroni) ja tritium (ytimessä kaksi neutronia). Näistä tritium on radioaktiivinen.
j
  • Joditabletti
    Kaliumjodidia sisältävä tabletti, joka on tarkoitettu nautittavaksi säteilyvaaratilanteessa erikseen annettavasta viranomaisen kehotuksesta. Joditabletin sisältämä ei-radioaktiivinen jodi hakeutuu kilpirauhaseen ja kyllästää sen niin, että kilpirauhaseen ei enää mahdu radioaktiivista jodia.
k
  • Kalibrointi
    Määritellyissä olosuhteissa tehtävä vertailumittaus, jossa kalibroitavan mittalaitteen näyttämää arvoa verrataan mittaussuureen mahdollisimman tarkkaan arvoon (määritetty esimerkiksi mittanormaalilla tai laskemalla).
  • Kantama
    Sähköisesti varautuneen hiukkasen kulkema (suoraviivainen) matka väliaineessa ennen kuin hiukkanen menettää kykynsä tuottaa ioneja eli käytännössä pysähtyy. Kantama riippuu hiukkasen lajista ja energiasta sekä väliaineesta. Esimerkiksi alfahiukkasen kantama on ilmassa muutamia senttejä ja kudoksessa muutamia kymmeniä mikrometrejä. Beetahiukkasen kantama on alfahiukkasen kantamaa pitempi, ilmassa jopa muutamia metrejä.
  • Keskimääräinen annos
    Väestön, väestön osan tai muun ryhmän yksilöä kohti laskettu keskimääräinen säteilyannos tiettynä aikana, esimerkiksi yhdessä vuodessa.
  • Ketjureaktio
    Perättäisten fissioiden eli ydinhalkeamisten sarja. Ketjureaktio jatkuu, kun halkeamisessa vapautuvat neutronit törmäävät uusiin ytimiin ja saavat aikaan uusia halkeamisia.
  • Kollektiivinen annos
    Väestöannos. Tietyn väestöryhmän yksilöiden yhteenlaskettu säteilyannos, jonka perusteella arvioidaan säteilyn stokastisten haittojen (myöhäisvaikutusten) todennäköisyyttä kyseisessä väestöryhmässä. Yksikkö on mansievert (manSv).
  • Konsentroida
    Keskittää, tiivistää. Useimmat ympäristönäytteet konsentroidaan laboratoriossa polttamalla tai haihduttamalla niistä vettä ennen analysointia.
  • Kontaminaatio
    Radioaktiivinen kontaminaatio: radioaktiivinen saaste, ei-toivottu radioaktiivinen aine pinnalla tai tilavuudessa. Dekontaminointi = puhdistaminen radioaktiivisesta saasteesta.
  • Kosminen säteily, avaruussäteily
    Luonnonsäteily, joka tulee avaruudesta.
  • Kromosomianalyysi
    Biologinen annosmittaus. Verinäytteestä tehtävä erikoistutkimus, jolla voidaan todentaa jälkikäteen, onko henkilö altistunut merkittävästi säteilylle vai ei.
  • Käytetty polttoaine
    Ydinreaktorista käytön jälkeen ulos otettu ydinpolttoaine. Käytetty polttoaine on voimakkaasti säteilevää. Ks. tuore polttoaine.
l
  • Laadunvarmistus
    Järjestelmälliset ja suunnitellut toimenpiteet sen varmistamiseksi, että laite, laitos tai toiminta täyttää sille asetetut vaatimukset.
  • Luonnonsäteily
    Ionisoiva säteily, joka on peräisin avaruudesta tai luonnon radioaktiivisista aineista.
m
  • Mansievert (manSv)
    Kollektiivisen annoksen yksikkö. Jos esimerkiksi 1000 hengen suuruisessa väestöryhmässä jokainen saa keskimäärin 20 mSv (= 0,02 Sv) säteilyannoksen, kollektiivinen annos on 20 manSv. Ks. stokastinen haitta.
  • Megavolttihoito
    Varhempi nimitys suurenergisillä säteilylähteillä (esimerkiksi lineaarikiihdyttimillä) annettavalle sädehoidolle.
  • Mittanormaali
    Laite tai laitteisto, jolla ylläpidetään suureen mittayksikkö tai sen kerrannainen. Suureen mittaamiseen käytettävät mittalaitteet kalibroidaan vertaamalla niiden näyttämiä arvoja mittanormaalilla määritettyyn arvoon.
n
  • Natiivikuvaus
    Röntgenkuvaus ilman varjoainetta.
  • Neutroni
    Varaukseton alkeishiukkanen. Atomiytimen rakenneosa. Neutronien määrä tietyn alkuaineen atomiytimissä voi vaihdella. Ks. isotooppi.
o
  • Oikeutusperiaate
    Säteilysuojelun perusperiaate, jonka mukaan säteilylle altistava toiminta on oikeutettua vain, jos siitä on enemmän hyötyä kuin haittaa.
  • Optimointiperiaate
    Säteilysuojelun perusperiaate, jonka mukaan säteilylle altistavassa toiminnassa on säteilyaltistus aina pidettävä niin pienenä kuin kohtuudella on mahdollista. Ks. ALARA.
p
  • Polttoainetabletti
    Ydinpolttoaineen perusosa, uraanidioksidinappi.
  • Positroni
    Positiivisesti varautunut alkeishiukkanen. Elektronin vastahiukkanen.
  • Primääripiiri
    Ydinvoimalaitoksen reaktorin jäähdytyspiiri.
  • Protoni
    Positiivisesti varautunut alkeishiukkanen. Atomiytimen rakenneosa. Tietyn alkuaineen atomiytimissä on kaikissa sama määrä protoneja.
  • Puoliintumisaika
    Aika, jonka kuluessa radioaktiivisen aineen määrä vähenee puoleen radioaktiivisen hajoamisen seurauksena eli puolet aineesta muuttuu muuksi aineeksi. Jokaisella radioaktiivisella aineella on sille ominainen puoliintumisaika.
  • Päästö
    Radioaktiivisen aineen päästäminen tai karkaaminen ympäristöön ydinvoimalaitoksesta tai muusta laitoksesta.
r
  • Radioaktiivinen aine
    Aine, joka hajoaa itsestään muiksi aineiksi ja lähettää samalla ionisoivaa säteilyä. Ihmisen elinympäristössä luonnostaan olevia radioaktiivisia aineita ovat esimerkiksi K-40 ja Rn-222. Elinympäristössä olevia keinotekoisia aineita on muun muassa Cs-137 (ydinasekokeista ja Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuudesta vapautunut). Lääketieteessä ja teollisuudessa käytettyjä aineita ovat muun muassa Co-60, Tc-99m ja Am-241.
  • Radiografia
    Läpivalaisukuvaus. Ionisoivan säteilyn avulla tuotetaan kuva kohteesta esimerkiksi valokuvauslevylle tai filmille.
  • Radiologia
    Sairauksien tutkiminen ja hoitaminen säteilyä käyttämällä. Radiologi = radiologiaan erikoistunut lääkäri.
  • Radon (Rn)
    Radioaktiivinen kaasu. Kallioperässä olevan uraanin hajoamistuotteena syntyvä radonin isotooppi Rn-222 aiheuttaa suurimman osan luonnonsäteilyaltistuksesta Suomessa.
  • Röntgensäteily
    Suurjännitteellä sähköisesti tuotettua ionisoivaa sähkömagneettista säteilyä. Röntgensäteily on läpitunkevaa, mutta ei yleensä niin läpitunkevaa kuin gammasäteily.
s
  • Sievert (Sv)
    Säteilyannoksen yksikkö, jolla ilmaistaan säteilyn aiheuttamaa terveydellistä haittaa. Kerrannaisyksiköitä ovat esimerkiksi millisievert (mSv), joka on sievertin tuhannesosa ja mikrosievert (µSv), joka on sievertin miljoonasosa.
  • Stokastinen haitta
    Satunnainen, sattumanvarainen, tilastollinen haitta, pitkäaikaishaitta. Ionisoivan säteilyn stokastinen haitta on myöhäisvaikutuksena ilmenevä syöpä tai sukusolulinjan soluvauriosta aiheutuva perinnöllinen haitta. Jos esimerkiksi 1000 ihmisen suuruisessa väestöryhmässä jokainen saa 20 mSv säteilyannoksen, tästä ryhmästä tulee nykyisen riskiarvion mukaan 1 - 2 ihmistä sairastumaan säteilyn aiheuttamaan syöpään. Vrt. deterministinen haitta
  • Suojarakennus
    Ydinreaktorin ympärille rakennettu tiivis suojakuori, jonka tehtävänä on reaktorin vaurioituessa estää radioaktiivisten aineiden hallitsematon päästö ympäristöön.
  • Sähkömagneettinen säteily
    Yleisnimitys sähkömagneettisen kentän aaltoliikkeelle. Gammasäteily ja röntgensäteily ovat ionisoivaa sähkömagneettista säteilyä. Muuttuvat sähkö- ja magneettikentät, radioaallot, mikroaallot, lasersäteily, infrapunasäteily, näkyvä valo ja ultraviolettisäteily ovat ionisoimatonta sähkömagneettista säteilyä.
  • Säteilyn käyttö
    Radioaktiivisten aineiden ja säteilyä synnyttävien laitteiden (esimerkiksi röntgenlaitteet ja sädehoitolaitteet) käyttäminen lääketieteessä, teollisuudessa ja tutkimuksessa.
  • Säteilysairaus
    Koko kehoon kohdistuneen suuren säteilyaltistuksen (kehoon absorboitunut annos 1 Gy tai enemmän) välittömät vaikutukset. Alkuoireita ovat väsymys ja pahoinvointi. 1 - 2 Gy:n annoksesta potilas yleensä toipuu ilman hoitoakin, mutta yli 3 Gy:n annos on aina hengenvaarallinen ja vaatii erikoishoitoa. Yli 6 Gy:n altistus johtaa kuolemaan muutamassa viikossa.
  • Säteilyturvallisuusvalvonta
    Yleisnimitys säteilylakiin perustuvalle valvonnalle, jonka kohteena on säteilyn käyttö ja sellainen luonnonsäteilylle altistava toiminta, joka aiheuttaa tai saattaa aiheuttaa normaalia luonnon taustasäteilyä suuremman altistumisen säteilylle. Säteilyturvallisuusvalvonnasta Suomessa huolehtii Säteilyturvakeskus.
  • Säteilyvamma
    Iholle kohdistuneen suuren säteilyaltistuksen välittömät vaikutukset. Oireet ovat altistuksen suuruudesta riippuen punotus, palovammaa muistuttavat ihovauriot ja ihokarvojen lähtö.
t
  • Terrestrinen säteily
    Luonnonsäteily, joka aiheutuu maaperässä tai siitä irrotetussa aineksessa olevista radioaktiivisista aineista.
  • Toimenpideradiologia
    Lääketieteellinen tutkimus- ja hoitomuoto, jossa röntgenläpivalaisua apuna käyttäen tehdään kehonsisäisiä toimenpiteitä ilman avointa leikkausta
  • Tomografia
    Kerroskuvaus. Röntgensäteilyä käyttävä kuvausmenetelmä, jolla saadaan kuva kuvattavan kohteen yhdestä tasosta kerrallaan.
  • Tuore polttoaine
    Ydinreaktorissa vielä käyttämätön ydinpolttoaine. Tuore polttoaine ei säteile, joten sitä voidaan käsitellä ilman säteilyvaaraa. Ks. käytetty polttoaine.
  • Turvallisuuskulttuuri
    Turvallisuutta korostava ajattelutapa ja asenne, erityisesti organisaation johdon taholta. Turvallisuustietoisuus, hyvä ammattitaito, huolelliset työtavat sekä valppaus ja aloitteellisuus turvallisuutta heikentävien tekijöiden havaitsemiseksi ja poistamiseksi.
  • Turvallisuuslupa
    Säteilyturvakeskuksen säteilylain nojalla myöntämä lupa ionisoivan säteilyn käyttöön.
  • Turvallisuussäännöstö
    Turvallisuusvaatimukset systemaattisena kokonaisuutena, turvallisuusnormisto.
  • Turvallisuusvaatimukset
    Ennalta määriteltyjä tai erikseen asetettavia dokumentoituja vaatimuksia ja ehtoja, joissa määritellään toiminnalta vaadittava turvallisuustaso ja miten sen toteutuminen on osoitettava.
  • Turvallisuusvalvonta
    Säteilyturvakeskuksen toiminta säteily- ja ydinturvallisuutta valvovana viranomaisena: - Turvallisuusvaatimusten ja -ehtojen asettaminen, - Tarkastaminen ja varmistaminen, että säteilylain tai ydinenergialain mukainen turvallisuustaso on toteutettu - Määräysten antaminen, jos havaitaan laiminlyöntejä tai turvallisuutta heikentäviä puutteita.
u
  • Umpilähde
    Säteilylähde, jossa radioaktiivinen aine on suljettu aineen leviämisen estävään tiiviiseen suojakuoreen. Vrt. avolähde.
v
  • Valmiustilanne
    Säteilyvaaratilanne; tilanne, jossa uhkaavan tai jo toteutuneen tapahtuman seurauksena tietyn alueen tai koko valtakunnan väestö voi altistua säteilylle normaalia enemmän.
  • Valmiustoiminta
    Varautuminen ennakolta säteilyvaaraan sekä toimenpiteet väestön ja ympäristön suojaamiseksi säteilyvaaran sattuessa tai uhatessa.Valmiustoimintaan kuuluu myös säteilytilanteen jatkuva valvonta.
  • Valvomosimulaattori
    Ydinvoimalaitoksen operaattoreiden koulutukseen rakennettu erikoislaitteisto. Simulaattorilla voidaan todenmukaista vastaavissa olosuhteissa jäljitellä työskentelyä ydinvoimalaitoksen valvomossa, myös erilaisissa häiriö- ja onnettomuustilanteissa.
  • Vastaava johtaja
    Säteilyn käyttöpaikalla toimiva, Säteilyturvakeskuksen hyväksymä säteilyn käytön turvallisuudesta vastaava henkilö, jonka tulee täyttää asetetut pätevyysvaatimukset.
  • Voimalaitosjäte
    Yleisnimitys ydinvoimalaitoksen käytössä syntyville matala- ja keskiaktiivisille ydinjätteille.
  • Väkevöinti (Rikastaminen)
    Prosessi, jossa lisätään alkuaineen tietyn isotoopin osuutta aineessa. Kun uraani väkevöidään ydinpolttoaineeksi, lisätään isotoopin U-235 osuutta uraaniyhdisteessä.
y
  • Ydin
    Atomin sydän, joka muodostuu positiivisen sähkövarauksen omaavista protoneista ja varauksettomista neutroneista. Ydintä kiertävät elektronit.
  • Ydinaine
    Ydinenergian tuottamiseen soveltuvat erityiset halkeamiskelpoiset aineet ja lähtöaineet, kuten uraani, torium ja plutonium.
  • Ydinjäte
    Yleisnimitys ydinlaitoksen käytössä syntyvälle radioaktiiviselle jätteelle. Ydinjäte on matala-aktiivista tai keskiaktiivista voimalaitosjätettä tai korkea-aktiivista polttoainejätettä.
  • Ydinmateriaali
    Ydinaineet sekä niihin liittyvät aineet, laitteet, laitteistot, tietoaineistot ja sopimukset.
  • Ydinpolttoaine
    Ydinvoimalaitosten reaktoreissa käytettäväksi tarkoitettu uraani (tai plutonium). Ydinpolttoaine ei pala siinä mielessä, että aine yhtyisi happeen (kuten hiiltä tai puuta poltettaessa), vaan se tuottaa lämpöä, kun uraaniytimet halkeilevat ketjureaktioissa. "Palamistuotteet" ovat ketjureaktioissa syntyvien kevyempien alkuaineiden isotooppeja. Useimmat niistä ovat säteileviä.
  • Ydinturvallisuusvalvonta
    Yleisnimitys ydinenergialakiin perustuvalle valvonnalle, jonka kohteena ovat ydinvoimalaitokset, ydinmateriaalit ja ydinjätteet. Ydinturvallisuusvalvonnasta Suomessa huolehtii Säteilyturvakeskus.
  • Yksilönsuojaperiaate
    Säteilysuojelun perusperiaate, jonka mukaan säteilyaltistusta aiheuttavassa toiminnassa yksilölle aiheutuva säteilyannos ei saa ylittää yksilön suojaamiseksi säädettyjä enimmäisarvoja eli annosrajoja. Annosrajat eivät koske lääketieteellisistä tutkimuksista tai hoidoista potilaille aiheutuviia säteilyannoksia.
Jaa tämä sivu