Uraanipitoisuudet Talvivaaran vesistöjen pohjiin kerrostuneissa aineksissa

Luonnonvesissä olevat radioaktiiviset aineet voivat olla liuenneessa muodossa vesiliuoksessa, veden kiintoainekseen esimerkiksi hiukkasiin sitoutuneena tai laskeutuneena vesistöjen pohjaan ja pohjasedimentteihin.

Kaivosyhtiö on saostanut kipsisakka-altaan vuodon seurauksena veteen liukoisessa muodossa siirtynyttä uraania kalkilla. Veden happamuutta kuvataan pH-arvolla. Veden pH-arvon noustessa ja happamuuden vähentyessä uraani saostuu kalkin mukana. Kiintoainekseen (kalkkiin) sitoutunut uraani laskeutuu vähitellen vesistön pohjalle. Myös muut veden hiukkasmaiset aineet, esimerkiksi kuolleet kasvit, eliöt ja humusaineet, voivat sitoa radioaktiivisia aineita vedessä ja vajotessaan kuljettaa radioaktiivisia aineita vesistöjen pohjalle. Vesistön pohjalla radioaktiiviset aineet hautautuvat vähitellen pintakerroksista syvemmälle, eli sedimentoituvat.

Vesistöjen pohjaosiin vajonnut, kiintoainekseen sitoutunut, radioaktiivinen aine voi myös liueta uudelleen vesiliuokseen veden olosuhteiden muuttuessa. Veden happamuus voi aiheuttaa sen, että uraania on enemmän vesiliuoksessa kuin normaalisti luonnonvesissä. Kun hapan, uraanipitoinen vesi kulkeutuu isoihin vesistöihin, se sekoittuu puhtaampiin vesiin ja sen pitoisuus pienenee laimenemalla merkittävästi. Laimentuessaan myös veden happamuus muuttuu neutraaliksi, jolloin uraani voi alkaa kiinnittyä uudelleen vedessä olevaan kiintoainekseen ja vajota vähitellen vesistöjen pohjaosiin.

STUK on tutkinut Talvivaaran vesistöjen liejunäytteiden ja pohjaan kerrostuneen aineksen uraanipitoisuuksia.

 Näyte    Näytteenottopäivä    U-238 Bq/kg
märkänä mitattu näyte
U-238 Bq/kg kuivattuna mitattu näyte
Salminen, pohjaan kerrostunut aines 6.3.2013 - 850
Ylälumijärvi, pohjaan kerrostunut aines 5.3.2013 - 1800
Liejunäytteet (4 kpl) Kortelammen ja Ylä-Lumijärven väliseltä metsäalueelta 27.–28.11.2012 230 1200–3200
Pohjaan kerrostunut aines, puro Kortelammen ja Ylä-Lumijärven väliseltä alueelta 28.11.2012 - 170
Salmisen puron ranta,  rantalieju    13.11.2012 -  460
Tuhkajoki,  pohjaan kerrostunut aines    13.11.2012 -   23
Salmisen puro, pohjaan kerrostunut aines    13.11.2012 -  350
Lumijoki, pohjaan kerrostunut aines 13.11.2012 - 370
Kivijärvi, pohjaan kerrostunut aines    13.11.2012 -    72

Kuivatun näytteen pitoisuus on näytteen vesipitoisuudesta riippuen 5–10-kertainen tuoreeltaan märkänä mitattuun näytteeseen verrattuna.

Mitattujen sedimenttien, liejujen ja sakkojen toriumpitoisuudet (Th-232 ja Th-228)  olivat alle 50 Bq/kg ja radiumpitoisuudet (Ra-226 ja Ra-228) alle 85 Bq/kg. Pitoisuudet ovat samaa tasoa kuin Suomessa sedimenteissä. Keskimääräinen Th-232 pitoisuus maailmalla on maa- ja kallioperässä 20-80 Bq/kg.

Jaa tämä sivu