Kaivostoiminta

STUK valvoo säteilylain perusteella kaivostoimintaa, jos se aiheuttaa työntekijöille tai väestölle altistusta luonnonsäteilylle. Mikäli kaivoksessa erotetaan uraania tai toriumia, STUK valvoo toimintaa ydinenergialain perusteella.

Uraanikaivos- ja malminrikastustoiminnaksi katsotaan sellainen toiminta, jossa yhden vuoden aikana tuotettavan uraanin tai toriumin määrä on yli 10 tonnia tai käsiteltävässä malmissa uraanin ja toriumin keskimääräinen pitoisuus ylittää ydinenergia-asetuksen 2 §:ssä asetetut rajat ja jalostuksen tuloksena syntyvissä tuotteissa uraanin ja toriumin yhteinen pitoisuus on suurempi kuin 0,5 kilogrammaa tonnissa.

Uraanin tai toriumin tuottamiseen tarkoitettuun kaivos- ja rikastustoimintaan tarvitaan valtioneuvoston myöntämä lupa. Uraani- tai toriumpitoisen malmin tai malmirikasteen tuontiin tai vientiin tarvitaan myös lupa, jonka myöntää tapauksesta riippuen Säteilyturvakeskus tai ulkoasiainministeriö.

Suomessa ei ole tällä hetkellä uraanikaivoksia. Enon Paukkajanvaarassa louhittiin 1950–1960-lukujen vaihteessa runsaat 30 tonnia uraania. Toiminnan seurauksena alueelle jäi luonnolliset säteilytasot selvästi ylittävää jätekiveä ja rikastushiekkaa. Näistä jätteistä huolehdittiin 1990-luvun puolivälissä ja vuonna 2001 STUK totesi kaivosjätteet hyväksytysti loppusijoitetuiksi.

On myös mahdollista, että uraania otetaan talteen muun kaivos- ja rikastustoiminnan yhteydessä. Tällöin vaadittava uraanipitoisuus kannattavalle tuotannolle on huomattavasti alempi kuin varsinaiselle uraanikaivostoiminnalle vaadittavat pitoisuudet ja vastaavasti toiminnassa syntyvistä jätteistä voidaan huolehtia yksinkertaisemmin menetelmin.

Mårtensonin avolouhos PaukkajanvaarallaMårtensonin avolouhos Enon kunnassa Paukkajanvaaralla. Paukkajanvaara on Suomen ainoa kaivoksen mittakaavassa uraania tuottanut laitos. Kaivoksesta louhittiin malmia vuosina 1958–1961.

Paukkajanvaaralla toimineen uraanikaivoksen sisäänkäyntiPaukkajanvaaralla toimineen uraanikaivoksen ja rikastamon alueen sisäänkäynti vuonna 1974. Tänä päivänä alue on kunnostettu ja radioaktiiviset jätteet haudattu.

Muu kaivostoiminta kuin uraanikaivokset

STUK valvoo säteilylain perusteella kaivostoimintaa myös silloin, kun tarkoituksena ei ole tuottaa uraania tai toriumia. Toiminnan harjoittajan on ilmoitettava STUKiin sellaisten luonnonvarojen laajamittaisesta hyödyntämisestä, joiden uraani- tai toriumpitoisuus on suurempi kuin 0,1 kilogrammaa tonnissa (100 ppm). Tällöin STUK arvioi onko toiminta säteilylain (592/1991) 11 § mukaista säteilytoimintaa sekä voi edellyttää toiminnanharjoittajalta säteilylain 45 § mukaisia selvityksiä säteilyaltistuksen selvittämisestä.

Selvitysten perusteella STUK asettaa toiminnan säteilyturvallisuutta koskevat vaatimukset. Radiologinen perustilaselvitys ja ympäristön säteilytarkkailu voivat olla tarpeen myös sellaisessa kaivostoiminnassa, jossa ei tuoteta uraania tai toriumia. STUK valvoo kaivosten ympäristön säteilytilannetta, jos luonnonsäteilylle altistava toiminta voi aiheuttaa väestölle yli 0,1 millisievertin (mSv) suuruisen lisän säteilyaltistukseen.

Kaivoksessa työskentelevät altistuvat radonille

STUK tekee säännöllisesti radontarkastuksia kaikissa maanalaisissa kaivoksissa. Ulkoinen säteily ja radonkaasu altistavat uraanikaivoksissa työskenteleviä säteilylle. Radon voi olla erityisen ongelmallinen maanalaisissa kaivoksissa, mutta myös niissä työskentelyolosuhteet voidaan saada hyväksyttävälle tasolle huolehtimalla riittävästä ilmastoinnista ja peittämällä jätealueet.

Radonin pääsy kaivosalueelta ilmaan ja ympäristöön riippuu muun muassa malmin uraanipitoisuudesta ja louhintamenetelmästä. Haittoja voidaan vähentää hyvällä toimintojen suunnittelulla. Radonpitoisuudet myös laimenevat nopeasti ilmavirtausten mukana kulkeutuessaan kauemmas kaivosalueelta.

Myös muissa maanalaisissa kaivoksissa kuin uraanikaivoksissa voi esiintyä radonia. Suomen kaivosten radonpitoisuudet ovat nykyään olleet alle toimenpidearvon 400 Bq/m3.

Tarvittaessa kaivoksissa valvotaan työntekijöiden säteilyaltistusta myös muun luonnonsäteilyn kuin radonin osalta.

Jaa tämä sivu

Yhteyshenkilö

Yhteyshenkilö