Takaisin edelliselle sivulle

Voiko omaa porakaivoa enää käyttää, jos lähistöltä löytyy uraania?

Voiko omaa porakaivoa enää käyttää, jos lähistöltä löytyy uraania?

13.8.2015 klo 10:59

Porakaivoveden laatu kannattaa aina tutkituttaa, vaikka lähistöllä ei olisikaan kaivostoimintaa.

Esimerkiksi Etelä-Suomessa sijaitsevan Palmotun uraaniesiintymän kalliopohjavedessä on todettu yli 600 mikrogrammaa litrassa (µg/l) uraanipitoisuuksia, mutta lähialueiden kaivojen uraanipitoisuudet ovat matalia eikä kairaustoiminnan ole havaittu vaikuttaneen kaivojen radioaktiivisuuteen. STUKissa mitattu korkein kalliopohjaveden uraanipitoisuus on ollut 12 400 µg/l.

Talousveden uraanipitoisuudelle ei ole Suomessa vielä asetettu raja-arvoa kemiallisen myrkyllisyyden perusteella. Säteilyturvakeskus suosittelee veden puhdistamista, jos sen uraanipitoisuus ylittää 100 µg/l. Tämä uraanipitoisuus vastaa karkeasti EU:n juomavesidirektiivissä (Council Directive 98/83/EC) esitettyä viitteellistä annosta 0,1 millisievertiä vuodessa (mSv/v).

Maailman terveysjärjestö WHO suosittaa juomaveden uraanipitoisuuden ylärajaksi 30 µg/l, mikä perustuu uraanin kemialliseen myrkyllisyyteen. Porakaivovedessä voi olla luonnostaan erittäin korkeita uraanipitoisuuksia, vaikka kaivo ei olisi kaivoksen vaikutuspiirissä. Pitoisuudet vaihtelevat lyhyellä matkalla, ja niihin vaikuttavat muun muassa kallioperän kivilaji ja ruhjeet sekä veden laatutekijät, happamuusaste (pH-arvo) ja hapetus-pelkistyspotentiaali eli kyky hapettaa tai pelkistää yhdisteitä.

Elintarvikkeet ja juomavesi
Päivitetty
13.8.2015 klo 11:00
Jaa tämä sivu

Jaa tämä sivu