Takaisin edelliselle sivulle

Voidaanko lauhdevesienenergiaa hyödyntää esimerkiksi Oulun asuntojen lämmitykseen? Harkitaanko kaukolämmön vetämistä Pyhäjoelta Ouluun?

Voidaanko lauhdevesienenergiaa hyödyntää esimerkiksi Oulun asuntojen lämmitykseen? Harkitaanko kaukolämmön vetämistä Pyhäjoelta Ouluun?

13.8.2015 klo 08:45

Ydinvoimalan hukkalämmön hyötykäytölle ei ole olemassa lainsäädännöllisiä esteitä. Syy siihen, miksi sitä ei yleensä suuressa mittakaavassa tehdä, on se, että laitoksesta saadaan sitä enemmän sähköä, mitä kylmemmäksi höyry saadaan turpiinissa jäähdytettyä. Laitoksen hyötysuhde riippuu reaktorin ja lauhduttimen lämpötilaerosta, ja koska turvallisuus ja materiaalit rajoittavat kevytvesireaktorin höyryn maksimilämpötilan 300 asteen tuntumaan, höyryn paisumisen lopettaminen kaukolämpökäytön edellyttämässä noin 100 asteessa tekisi laitoksen sähköhyötysuhteesta huonomman kuin jatkamalla paisuttamista niin lähelle meriveden lämpötilaa kuin mahdollista. Käytännössä Suomen laitoksilla päästään noin 30 asteen lämpöiseen höyryyn, ja merivesi lämpiää lauhduttimissa vain alun toistakymmentä astetta. Tällaiselle parikymmenasteiselle vedelle ei ole kovin helppo keksiä hyödyllistä käyttöä.

Jos kaukolämpöä haluttaisiin, laitokseen pitäisi rakentaa höyryväliotto 100 asteen tuntumaan. Tästä saisi otettua kaukolämpöä niin, että luopumalla yhdestä kilowatista sähköä saataisiin lämpöä suunnilleen 5 kilowatin edestä - mitä kylmempää höyryä otetaan, sen vähemmän menetetään sähköä. Se, olisiko kaukolämmön tuotto tällaisella hyötysuhteella kannattavaa vai ei, riippuu lähinnä tarvittavan siirtoverkon rakentamiskustannuksista sekä odotettavissa olevien kaukolämpökäyttäjien määrästä.

Pienessä mittakaavassa kaukolämpöä hyödynnetään ydinvoimalaitoksilla, joiden rakennukset usein lämmitetään esim. primääripiirin puhdistusjärjestelmän lämmönvaihtimista saatavalla hukkalämmöllä. Myös kaukolämpösovellutuksia on olemassa, pääasiassa Venäjällä, jossa laitoksilta usein otetaan kaukolämpö niiden lähellä sijaitseviin lähiöihin.

Kysymys ja vastaus on julkaistu myös Kaleva-lehdessä keskiviikkona 12.10.2011.

Ydinturvallisuus
Päivitetty
13.8.2015 klo 08:46
Jaa tämä sivu

Jaa tämä sivu