Takaisin edelliselle sivulle

Vaatimukset vesilaitosvedelle tiukentuvat –radioaktiivisuus pitää tutkia säännöllisesti

Vaatimukset vesilaitosvedelle tiukentuvat –radioaktiivisuus pitää tutkia säännöllisesti

30.11.2015 klo 15:10
Tiedote

Uusi talousvettä koskeva asetus edellyttää, että vesien radioaktiiviset aineet selvitetään vähintään viiden vuoden välein. Säteilyturvakeskus (STUK) muistuttaa, että myös yksityisten kaivovesien radioaktiiviset aineet kannattaa mitata.  

Perjantaina 27.11.2015 voimaan tulleessa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (1352/2015) edellytetään, että talousveden radioaktiivisuutta seurataan säännöllisesti. Talousvesi on juotavaksi tai  ruoanvalmistukseen kodeissa ja elintarviketeollisuudessa tarkoitettua vettä. Vesilaitosveden radioaktiivisuus pitää tutkia nyt vähintään viiden vuoden välein, kun aiemmin STUKin säteilyturvallisuusohjeessa edellytettiin mittaamista vain ennen vesilähteen käyttöönottoa.

Mikäli enimmäisarvot ylittyvät pitää radioaktiivisuuden määrää pienentää

Talousvetenä käytetään yleensä pohjavettä, jossa voi esiintyä maa- ja kallioperästä peräisin olevia luonnon radioaktiivisia aineita, kuten radonia, uraania, radiumia, lyijyä ja poloniumia. Talousvedessä olevat radioaktiiviset aineet lisäävät syöpäriskiä. Radonpitoisen talousveden pitkäaikainen käyttö voi esimerkiksi lisätä riskiä sairastua vatsasyöpään.

Jos radonpitoisuus talousvedessä ylittää 300 becquereliä litrassa, on terveydensuojeluviranomaisen tehtävä selvitys, aiheutuuko talousveden radioaktiivisuudesta terveyshaittaa. Jos radonpitoisuus ylittää 1000 becquereliä litrassa, on vesilaitoksen ryhdyttävä toimenpiteisiin pitoisuuden pienentämiseksi. Veden radonpitoisuutta voidaan pienentää esimerkiksi ilmastusmenetelmällä. Vesilaitosveden keskimääräinen radonpitoisuus Suomessa on noin 30 becquereliä litrassa.
 
Terveystarkastajat vastaavat kuntien talousvesien valvontaohjelmista ja siitä, että uudet vaatimukset otetaan huomioon. Radioaktiivisten aineiden mittaustulokset toimitetaan STUKiin, joka arvioi toimenpiteiden tarpeellisuuden.  

Suurimmat ongelmat yksityisissä porakaivoissa

Porakaivoissa radioaktiivisten aineiden pitoisuudet ovat keskimäärin noin kymmenkertaisia verrattuna vesilaitosveden tai rengaskaivojen pitoisuuksiin. STUKin arvion mukaan noin 20 000 ihmistä käyttää porakaivovettä, jonka radonpitoisuus ylittää enimmäisarvon 1000 becquereliä litrassa.
 
”Suurimmat Suomessa mitatut radonpitoisuudet porakaivovedessä ovat olleet yli 100 000 becquereliä litrassa. Tällaisen veden käyttö säännöllisesti juomavetenä aiheuttaa noin 20-kertaisen säteilyannoksen verrattuna suomalaisen keskimääräiseen vuotuiseen säteilyannokseen,” sanoo laboratorionjohtaja Pia Vesterbacka  STUKin Valvonta ja mittaus -laboratoriosta.
 
STUK suosittelee, että kaikkien porakaivojen radon- ja uraanipitoisuudet mitataan. Radon ja uraanimäärityksiä tekevät STUKin lisäksi paikalliset elintarvike- ja ympäristölaboratoriot. Näytteenotto on tehtävä huolella ja näytteenotto-ohjeet kannattaa pyytää etukäteen mittauksen tekevästä laboratoriosta. Mittaus maksaa 100–200 euroa.

Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos kaikista säteilylähteistä on noin 3,2 millisievertiä vuodessa. 

Korkea radonpitoisuus vedessä voi lisätä myös sisäilman radonpitoisuutta.

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 30.11.2015:

Uusi asetus: kunta valvoo vastedes talousveden radonpitoisuutta

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran uutinen 30.11.2015:

Talousvesiasetus on uudistunut – radioaktiivisuutta tutkittava vastedes säännöllisesti

Lisätietoja:

Laboratorionjohtaja Pia Vesterbacka, puh. (09) 759 88 550

Elintarvikkeet ja juomavesi
Päivitetty
10.12.2015 klo 14:24
Lisätty linkki Valviran uutiseen.
Jaa tämä sivu