Takaisin edelliselle sivulle

Uusien talojen radonpitoisuudet ovat pienentyneet

Uusien talojen radonpitoisuudet ovat pienentyneet

31.1.2017 klo 09:15
Tiedote

Sisäilman radonpitoisuudet ovat uusissa pientaloissa selkeästi pienemmät kuin aiemmin rakennetuissa, käy ilmi Säteilyturvakeskuksen (STUK) tekemästä otantatutkimuksesta. Radonin torjuntatoimenpiteiden yleistyminen ja tehostuminen on todennäköinen syy radonpitoisuuksien pienenemiseen.

Tutkimuksessa mukana olleissa pientaloissa radonpitoisuus oli keskimäärin 71 becquereliä kuutiometrissä ilmaa eli neljänneksen pienempi kuin edellisen otannan pientaloissa. Pitoisuudet olivat pienentyneet erityisesti korkeiden radonpitoisuuksien maakunnissa: Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeeessä, Pirkanmaalla, Etelä-Karjalassa ja Kanta-Hämeessä.

”Näissä maakunnissa pitoisuudet olivat nyt lähes 40 prosenttia pienempiä kuin edellisessä otannassa. Tulos on todella positiivinen”, toteaa tarkastaja Katja Kojo STUKista.

Nyt valmistuneen tutkimuksen aineisto koostui pientaloista, jotka olivat saaneet rakennusluvan marraskuun 2012 ja lokakuun 2013 välillä. Edellisen otannan talot olivat valmistuneet noin viisi vuotta aiemmin, vuosina 2006–2008.

Todennäköisin syy radonpitoisuuksien alentumiseen on radonturvallisen rakentamisen yleistyminen ja tehostuminen. ”Aktiivinen tiedon jakaminen on kantanut hedelmää. Ihmiset ovat entistä tietoisempia radonista ja sen aiheuttamasta keuhkosyöpäriskistä ja kunnallinen rakennusvalvonta vaatii yhä useammassa kunnassa, että radontorjunnasta huolehditaan jo rakentamisvaiheessa”, arvioi Katja Kojo.

Torjuntatoimia on vaadittu enemmän juuri korkeiden radonpitoisuuksien alueilla. Niillä alueilla, joilla torjuntatoimia ei ole tehty, radonpitoisuudet olivat otannan pientaloissa ennallaan tai jopa kasvussa. Radontorjuntaa asunnoissa oli tehty eniten Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa. Vähiten radontorjuntaa oli tehty Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa sekä Ahvenanmaalla.

Eniten radonpitoisuuden enimmäisarvon 200 becquereliä kuutiometrissä ylityksiä oli silti yhä korkean radonpitoisuuden alueista Kymenlaaksossa ja Kanta-Hämeessä. Niissä enimmäisarvo ylittyi noin kuudessa prosentissa otannan taloista.

Radonputkisto, joka on erittäin tehokas radontorjuntamenetelmä, oli asennettu 70 prosenttiin ja korkeiden radonpitoisuuksien maakunnissa 98 prosenttiin pientaloista. ”STUK suosittelee radonputkiston asentamista kaikkiin uusiin rakennuksiin, vaikka rakennusvalvonta ei putkistoa kaikissa kunnissa vaatisikaan”, painottaa Katja Kojo.

Radontorjunta on erityisen tärkeää energiatehokkaissa taloissa

Energiamääräykset Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ovat kiristyneet huomattavasti vuosina 2010 ja 2012. Rakennusten seinien, katon ja lattian sekä näiden liittymien ilmatiiviys on parantunut merkittävästi.

”Mikäli radonin torjuntatyö laiminlyödään, on huolena, että kasvanut ilmatiiviys voi johtaa sisäilman radonpitoisuuden kasvuun. Syynä on kasvanut alipaine, joka on seurausta koneellisen ilmanvaihdon ja hyvän ilmatiiviyden yhteisvaikutuksesta. Kasvanut alipaine lisää vuotovirtauksia ja jo hyvinkin pienet ilmavuodot lattiassa kasvattavat radonpitoisuutta, myös siinä tapauksessa, että ne eivät merkittävästi huononna rakennuksen kokonaisilmatiiviyttä”, kertoo Katja Kojo.

Otantatutkimuksessa havaittiinkin, että mikäli radontorjuntatoimia ei ollut tehty, radonpitoisuus oli sitä korkeampi, mitä tiiviimmäksi rakennus oli rakennettu. Havainto korostaa energiatehokkaiden talojen radontorjunnan tärkeyttä.

Miten tutkimus tehtiin?

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella radonpitoisuutta kaikkein uusimmissa pientaloissa sekä selvittää radontorjuntatoimien yleisyyttä. Samalla tutkittiin asunnon ilmatiiviyden vaikutusta sisäilman radonpitoisuuteen.

Sisäilman radonpitoisuus mitattiin 1332 satunnaisesti valitussa pientaloasunnossa, jotka olivat saaneet rakennusluvan marraskuun 2012 ja lokakuun 2013 välillä ja olivat tutkimuksen tekohetkellä (lokakuu 2015) asuinkäytössä. Tutkimukseen osallistuneet rakennukset kattoivat 20 prosenttia kaikista tällä aikavälillä rakennusluvan saaneista ja asuinkäytössä olleista pientaloista.

Radon uudisrakentamisessa: Otantatutkimus 2016

Radonhaitta tunnetaan, mittausinnossa parantamisen varaa

STUK teki viime talvena myös nettikyselyn radoniin liittyvistä asenteista. Kyselyn mukaan suomalaiset ovat tietoisia radonin aiheuttamasta keuhkosyöpäriskistä, mutta into tehdä radonmittauksia on siitä huolimatta varsin vähäinen.

Vaikka lähes kaikki vastaajat tunsivat radonin terveysriskin, vain viidesosa vastaajista oli teettänyt radonmittauksen kotonaan. Katja Kojon mukaan hyvä uutinen oli se, että yksikään vastaajista ei pitänyt radonmittausta kalliina tai hankalana. Mittauksen ei myöskään uskottu vaikuttavan asunnon arvoon.

”Kyselyn tulokset ovat linjassa kansainvälisten tulosten kanssa. Radonkampanjoilla ja -viestinnällä radontietoisuutta on onnistuttu parantamaan, mutta radonmittauksia ja -korjauksia saisi tehdä paljon nykyistä enemmän”, pohtii Katja Kojo.

Sisäilman radoniin liittyvät riskikäsitykset: Ympäristövalvonnan toimintaohjelma

Lisätietoja

Tarkastaja Katja Kojo, puh. (09) 759 88 472
Tiedottaja Leena Hietanen, puh. (09) 759 88 215

Radon
Päivitetty
3.3.2017 klo 16:06
Jaa tämä sivu