Takaisin edelliselle sivulle

STUKista lähtevä säteilyturvallisuustutkimus hakee uutta kotia yliopistoista

STUKista lähtevä säteilyturvallisuustutkimus hakee uutta kotia yliopistoista

6.11.2014 klo 14:00
Tiedote

Suomalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen sekä yliopistollisten keskussairaaloiden edustajat kokoontuivat keskiviikkona 5. marraskuuta Säteilyturvakeskukseen (STUK) rakentamaan yhteistyötä, joka tekisi korkeatasoisen säteilyturvallisuustutkimuksen jatkamisen Suomessa mahdolliseksi. Valtioneuvoston linjausten (TULA, periaatepäätös valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseksi) mukaisesti STUK ja useat suomalaiset yliopistot suunnittelevat tutkimusyhteenliittymän perustamista ensi vuonna.

Säteilyturvallisuustutkimuksen tekemisestä suurelta osin vastanneen STUKin rahat ovat vähenemässä tuottavuusohjelman, tutkimuslaitosuudistuksen ja määrärahaleikkausten takia. STUKissa tehdään jatkossa vain sellaista tutkimusta, joka tukee suoraan valvontaa ja valmiustoimintaa. STUKin tutkimusjohtaja Sisko Salomaa onkin huolestunut säteilyturvallisuustutkimuksen tulevaisuudesta Suomessa. Koko säteilyturvallisuustutkimuksen järjestelmä täytyy rakentaa uudelleen.

”Nyt olemme tilanteessa, jossa tiedämme tutkimusrahoituksen uudelleenjärjestelyjen mahdolliset haitalliset vaikutukset. Jos mitään ei tehdä, alan tutkimus ja ylipäätään osaaminen vähenevät paljon ja nopeasti. Tämä vaikuttaisi suoraan myös viranomaisten asiantuntemukseen ja lopulta suomalaisten säteilyturvallisuuteen”, Sisko Salomaa sanoo.

STUK on aloittanut keskustelut yliopistojen ja korkeakoulujen sekä yliopistollisten keskussairaaloiden kanssa saadakseen ne yhä enemmän kiinnostumaan säteilyturvallisuustutkimuksesta. Tavoite on, että Suomessa tehdään vastakin suomalaisten säteilyturvallisuuden kannalta olennaista tutkimusta.

STUKin suunnitelma on, että ensi vuonna Suomeen perustetaan säteilyturvallisuustutkimuksen tutkimusyhteenliittymä. STUK tuo liittymään vahvan näkemyksen alan tiedon tarpeista ja yhteydet kansainvälisiin verkostoihin. Yliopistoilla on vahvaa osaamista sellaisilla tieteenaloilla, jotka tukevat säteilyturvallisuudessa tarvittavan osaamisen kehittämistä. Niiden tehtävä on myös kouluttaa uusia asiantuntijoita.

Suuri kiinnostus antaa toivoa

Tutkimusyhteistyön rakentaminen kiinnostaa kaikkia yliopistoja ja korkeakouluja, joissa on aiheeseen sopivaa tutkimusta ja opetusta. STUKissa keskiviikkona 5. marraskuuta pidettyyn seminaariin osallistui edustajia kaikkiaan kahdeksasta yliopistosta ja teknillisestä yliopistosta sekä edustajia ministeriöistä ja ammattikorkeakouluista ja yliopistollisista keskussairaaloista. Tutkimusjohtaja Salomaa uskookin, että yhteenliittymä saadaan rakennettua.

Salomaa sanoo, että kaikille korkeakouluille riittää tutkittavaa terveyteen, ympäristöön ja onnettomuusvalmiuteen ja turvajärjestelyihin liittyvässä säteilyturvallisuuden tutkimuksessa. Hyviä esimerkkejä on lukuisia. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksessa on hyvät valmiudet lisätä säteilybiologian ja radioekologian tutkimusta ja opetusta. Jyväskylän yliopistossa taas on erittäin korkeatasoista ydinfysiikan perustutkimusta, joka poikii monia mittausteknisiä sovelluksia. Tampereen yliopistossa on vahvaa epidemiologian osaamista. Yliopistolliset keskussairaalat puolestaan kehittävät annoslaskennan menetelmiä, joilla varmistetaan potilasturvallisuus sädehoidossa.

Nyt tarvitaan rahaa

Tutkimusyhteenliittymän merkittävä hyöty olisi, että yhdessä toimimalla rahoituksen hankkiminen helpottuisi.

Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva Fysiikan tutkimuslaitos (HIP) sai hiljattain Tekesiltä huomattavan rahoituksen Finnish Distinguished Professorship -ohjelmaan, jossa kehitetään uutta teknologiaa ydinturvallisuuden, turvajärjestelyjen ja ydinaineiden valvonnan käyttöön. STUK osallistuu hankkeeseen tiedon loppukäyttäjänä.

Rahoitusmahdollisuuksia Salomaa löytää myös EU-ohjelmissa, kunhan vain kansallinen EU-vastinrahoitus saadaan katettua.

”STUK on aiemmin kunnostautunut EU-rahoituksen saamisessa. Vielä vuodet 2007–2013 kattaneessa 7. puiteohjelmassa STUKilla oli suhteellisesti suurin EU-rahoituksen osuus verrattuna muihin suomalaisiin tutkimuslaitoksiin tai yliopistoihin ja erinomainen hankkeiden läpimenoprosentti”, kertoo Salomaa.

STUKin tutkimukseen käytettävissä oleva budjettirahoitus kuitenkin vähenee yhteen viidesosaan entisestä kaudella 2010–2017.

”Tämä tarkoittaa sitä, että yliopistot on saatava mukaan alan EU-tutkimukseen STUKin rinnalle mahdollisimman pian”, sanoo Salomaa.

Tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyön syventäminen on tutkimuslaitosuudistuksen keskeinen päämäärä. Tavoitteena on tarjota synergisiä etuja, vahvistaa suomalaisen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän vahvuutta kokonaisuutena ja vahvistaa tutkimuksen ja korkeakoulutuksen yhteyttä.

”Säteilyturvallisuuden tutkimus on monitieteistä. Alan tietopohjaa löytyy eri yliopistoista, joten ei ole olemassa yksittäistä kampusta jonka viereen voisimme asettua. Verkostomainen usean yliopiston yhteenliittymä tuo eri alojen asiantuntijat yhteen. Kansallinen ohjelma säilyttää kilpailukykymme myös EU-tutkimuksessa”, pohtii Salomaa.

Lisätietoja:
Tutkimusjohtaja Sisko Salomaa, puh. (09) 759 88 495

 

STUK
Päivitetty
10.12.2015 klo 13:07
Jaa tämä sivu