Takaisin edelliselle sivulle

STUK ottaa ämpärit avuksi keuhkosyövän torjuntaan lauantaina 19. marraskuuta

STUK ottaa ämpärit avuksi keuhkosyövän torjuntaan lauantaina 19. marraskuuta

14.11.2016 klo 13:48
Tiedote

Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota syntyy maaperässä. Puolet suomalaisten säteilyannoksesta on peräisin huoneilman radonista. Suomessa todetaan vuosittain 2000 keuhkosyöpää, joista noin 300 liittyy radonaltistumiseen. Säteilyturvakeskus (STUK) kehottaa suomalaisia mittaamaan sisäilman radonpitoisuuden ja jakaa 150 ilmaista radonmittauspurkkia ostoskeskus Goodmanissa Hämeenlinnassa lauantaina 19. marraskuuta klo 10 alkaen.

”Suurin radonaltistus saadaan kodeissa, joten haluamme todella saada ihmiset ymmärtämään mittaamisen tärkeyden. Keuhkosyöpäriski on sitä suurempi, mitä kauemmin ja mitä suuremmassa radonpitoisuudessa oleskellaan. Erityisesti tupakoitsijoiden keuhkosyöpäriskiä radon lisää tuntuvasti. Sen lisäksi, että ostoskeskus Goodmanissa voi tulevana lauantaina klo 10–13 keskustella kanssamme radonin vaaroista sekä mittaamisen ja korjaamisen helppoudesta, saa 150 ensimmäistä paikalle ehtinyttä kotiin viemisiksi ämpärin, jossa on ilmainen radonmittauspurkki”, johtaja Tarja K. Ikäheimonen STUKista kertoo.

Mitä radon on?

Mittaaminen on helppoa

”Radon kulkeutuu maaperästä alapohjan rakojen kautta rakennuksiin. Korkeita pitoisuuksia voi löytyä kaikkialla Suomessa ja radonpitoisuus selviääkin vain mittaamalla. STUK suosittelee, että mittaus tehdään kaikissa pientaloissa, rivitaloasunnoissa ja kerrostalojen alimpien kerrosten asunnoissa”, tarkastaja Katja Kojo STUKista muistuttaa.

Mittauskausi on marraskuun alusta huhtikuun loppuun. Radonmittauksen voi tilata palvelua tarjoavasta yrityksestä tai STUKista. Kaksi kuukautta asunnossa pidettävissä mittauspurkeissa on sisällä materiaalia, johon radon ja sen hajoamistuotteet jättävät jälkensä. Jälkien määrästä voidaan laboratoriossa laskea huoneilman radonpitoisuus.

Korjaaminen on helppoa

Mikäli raja-arvot ylittyvät mittauksessa, on radonpitoisuuden pienentämiseen olemassa helppoja tapoja. Tehokkaimmat korjausmenetelmät ovat radonimuri ja radonkaivo. Niillä pitoisuus pienenee yleensä 70–90 prosenttia ja parhaimmillaan jopa 99 prosenttia. Joissakin tapauksissa pelkän huonosti toimivan ilmanvaihdon korjaaminen voi riittää.

”Asunnon radonkorjaus maksaa keskimäärin 2300 euroa, mikä on pieni hinta asunnon arvoon verrattuna. Monet ihmiset tiedostavat nykyisin radonin aiheuttaman terveysriskin ja osaavat siksi kysellä radontuloksia asuntokaupan yhteydessä. On varmasti helpompi saada asunto myytyä, jos sen radonpitoisuuden tiedetään olevan pieni”, arvioi tarkastaja Olli Holmgren STUKista.

Erityisesti lapsia kannattaa suojata radonaltistukselta

STUK käynnisti tänä syksynä valtakunnallisen hankkeen, jonka tavoitteena on selvittää koulujen sisäilman radonpitoisuuksia ja vähentää niin oppilaiden kuin työntekijöidenkin altistumista radonille. Työnantajalla on velvollisuus selvittää työpaikan sisäilman radonpitoisuus, jos on syytä olettaa, että pitoisuus on korkea.

STUK on ottanut yhteyttä Suomen kaikkien kuntien ympäristöterveydenhuollon valvonnan vastaaviin ja edellyttänyt, että ne peruskoulut, lukiot, sekä ammatilliset oppilaitokset, joissa radon tulee mitata mutta mittauksia ei ole vielä tehty, mitataan käynnissä olevan mittauskauden aikana.

”Erityisesti lapsia kannattaa suojata radonaltistukselta, sillä säteilyannos kertyy koko eliniän ajan. Osassa kouluista radonpitoisuudet on selvitetty, mutta paljon tiloja on vielä mittaamatta. Vastuu radonmittausten käynnistämisestä ja tilaamisesta on toiminnan harjoittajalla: julkisten koulujen mittaamisesta vastaavat kunnat ja yksityisten oppilaitosten mittaamisesta yksityiset toiminnanharjoittajat.

Radonmittauksen voi tilata joko sellaiselta palveluntarjoajalta, joka käyttää STUKin hyväksymää radonmittausmenetelmää, tai vaihtoehtoisesti STUKilta. Mittaustuloksen perusteella STUK antaa määräyksen, tarvitseeko tilassa tehdä lisäselvityksiä tai radonkorjauksia”, johtaja Tarja K. Ikäheimonen STUKista täsmentää.

Lisätietoja:

Tarkastaja Katja Kojo, puh. (09) 759 88 472 (radonin mittaaminen ja sen terveysvaikutukset)
Tarkastaja Olli Holmgren, puh. (09) 759 88 555 (radontorjunta ja -korjaukset)
Viestintäpäällikkö Kaisa Raitio, puh. (09) 759 88 795

Infograafi radonista (pdf)
Painokelpoinen infograafi löytyy Flickristä.
Flickristä löytyy myös radonin mittaamiseen liittyviä kuvia.

STUKin hyväksymät radonmittausmenetelmät

Pientaloasuntojen radonpitoisuudet kunnittain

Radon
Päivitetty
24.4.2017 klo 17:40
Korjattu linkki tiedotteen lopusta: STUKin hyväksymät radonmittausmenetelmät
Jaa tämä sivu