Takaisin edelliselle sivulle

Sormien säteilyaltistus pieneni uusien työtapojen ansiosta

Sormien säteilyaltistus pieneni uusien työtapojen ansiosta

20.6.2016 klo 10:07
Tiedote

Turun PET-keskus on onnistunut selkeästi pienentämään radioaktiivisia merkkiaineita käsittelevien työntekijöidensä säteilyaltistusta automatisoimalla ja kehittämällä työtapojaan. Aiempina vuosina suurimmat sormiin kohdistuvat annokset ovat lähennelleet vuosiannosrajaa, mutta viime vuonna isoimmatkin annokset putosivat noin kolmannekseen entisestä.

”Suurin syy annosten pienentymiseen on meillä viime vuonna käyttöön otettu automaattiannostelija. Sen ansiosta yleisimmin käytettyä radioaktiivista merkkiainetta ei tarvitse enää jakaa potilasannoksiin käsin. Annostelu on yksi laboratoriotyöntekijöitä eniten altistavista työvaiheista”, kertoo laboratoriohoitaja Hanna Liukko-Sipi. Hän vastaa Turun PET-keskuksessa laboratoriotyöntekijöiden ohjeistamisesta uuden annostelijan käyttöön. Turun PET-keskus on Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun yliopistollisen keskussairaalan yhteinen, valtakunnallinen tutkimuskeskus.

Säteilyturvakeskuksen tarkastajan Anne Kiurun mukaan juuri ohjeistus ja uusien työskentelytapojen opettaminen ovat keskeisessä asemassa, kun uutta tekniikkaa otetaan käyttöön ja säteilyannoksia halutaan pienentää. Uuden työmenetelmän käyttöönotto saattaa ensin jopa kasvattaa hetkellisesti työntekijöiden annoksia, mutta kun työskentelytavat suunnitellaan, ohjeistetaan ja opitaan ja niistä tulee rutiineja, voidaan annoksia pienentää selkeästi.

Säteilyturvakeskus pitää valtakunnallista rekisteriä säteilytyöntekijöille aiheutuneista säteilyannoksista. Rekisterin tilastoista nähdään säteilytyössä tapahtuneiden muutosten vaikutus työntekijöiden altistukseen.

Säteilytyöntekijöiden annokset pysyivät edellisvuosien tasolla

Säteilytyötä tehdään terveydenhuollossa, ydinlaitoksissa, teollisuudessa, tutkimuksessa ja opetuksessa sekä eläinlääkinnässä. Näillä toimialoilla henkilökohtaisessa koko keholle laskettavan säteilyaltistuksen seurannassa oli vuonna 2015 yhteensä noin 10 800 säteilytyöntekijää ja sormiannosten seurannassa noin 500 työntekijää. Yleisesti ottaen työntekijöille aiheutuneet säteilyannokset pysyivät edellisvuosien tapaan hyvin vähäisinä.

Varsinaisten säteilytyöntekijöiden lisäksi STUK seuraa lentohenkilöstön säteilyaltistusta, koska lentohenkilöstö altistuu kosmiselle säteilylle. Vuonna 2015 seurannassa oli 3 680 lentokoneiden ohjaamo- ja matkustamotyöntekijää. Yhdenkään työntekijän annos ei vuonna 2015 ylittänyt annosrajoja.

Annosrekisteri, johon seurannan tulokset kootaan on Säteilyturvakeskuksen valvonnan työkalu. Sen avulla varmistetaan, että työ on säteilyaltistuksen kannalta turvallista, annosrajat eivät ylity ja tarpeeton altistus voidaan välttää.

Säteilylainsäädännön uudistus muuttaa säteilytyöntekijöiden annosrajaa

Nykyisen lainsäädännön mukaan työntekijälle työstä aiheutuva säteilyannos (efektiivinen annos) ei saa ylittää viiden vuoden aikana keskiarvoa 20 millisievertiä vuodessa eikä minkään vuoden aikana arvoa 50 millisievertiä. Työntekijän silmän annosraja on 150 millisievertiä vuodessa.

Vuonna 2013 voimaan tulleessa EU-direktiivissä säteilytyöntekijän efektiivisen annoksen vuosiannosraja muuttui 20 millisievertiksi vuodessa ja silmän annosraja 20 millisievertiksi vuodessa. Uudet direktiivin mukaiset annosrajat on saatettava kansalliseen lainsäädäntöön 6.2.2018 mennessä. Siihen asti käytetään vielä nykyisen lainsäädännön mukaisia rajoja.

Suomalaisen keskimääräinen annos on noin 3,2 millisievertiä vuodessa. Noin puolet tästä annoksesta aiheutuu sisäilman radonista.

Lisätietoja

Tarkastaja Anne Kiuru, puh. (09) 759 88 536
Tiedottaja Leena Hietanen, puh. (09) 759 88 215
 

PET-kuvaus
Positroni Emissio Tomografia (PET) on leikekuvausmenetelmä, jossa potilaaseen joko ruiskutetaan tai hän hengittää radioaktiivisella aineella leimattua lääkeainetta. Aine kulkeutuu tutkittavaan kohteeseen, jota kuvataan säteilyä vastaanottavalla kameralla. PET-kuvaus antaa tietoa kudosten toiminnasta, elimistön aineenvaihdunnasta ja lääkeaineiden käyttäytymisestä kudoksissa. Se on hyödyllinen tutkittaessa esimerkiksi syövän levinneisyyttä, aivoja tai sydäntä sekä etsittäessä tulehduspesäkkeitä. Tutkimuksessa yleisimmin käytetty merkkiaine on sokerianalogi florodeoksiglukoosi, joka hakeutuu kehossa eniten energiaa kuluttaviin kohteisiin, kuten syövän etäpesäkkeisiin.

Säteily työssä
Jaa tämä sivu