Takaisin edelliselle sivulle

Radiojodia päätyi vahingossa eläintenhoitajan iholle

Radiojodia päätyi vahingossa eläintenhoitajan iholle

27.4.2018 klo 12:00
Verkkouutinen

Kissojen kilpirauhasen liikatoimintaa radioaktiivisella jodilla hoitavassa pieneläinklinikassa sattui huhtikuussa vahinko, jossa hoitaja suojavaatetuksestaan huolimatta sai iholleen jodin radioaktiivista isotooppia 131. Jodi aiheutti hoitajalle säteilyannoksen, joka ylittää säteilytyöntekijöille asetetun ihon annosrajan. Terveydellistä haittaa siitä ei kuitenkaan ollut.

”Annosrajan ylitys oli selkeä, muttei niin suuri, että tapauksesta olisi aiheutunut välittömiä säteilyhaittoja, kuten ihon punotusta tai varsinaisia ihovaurioita”, toteaa Säteilyturvakeskuksen (STUK) tarkastaja Sampsa Kaijaluoto. ”Tuon kaltainen altistuminen ei myöskään vaikuta terveyteen pitemmän päälle käytännössä lainkaan.”

Koska vahinkoa ei huomattu heti, ihon säteilyannos jouduttiin laskemaan muutama päivä tapahtuman jälkeen tehtyjen mittausten perusteella. Terveydellisten vaikutusten arvioimiseksi hoitaja kävi työterveyslääkärin tarkastuksessa.  

Pieneläinklinikka on saanut radiojodihoidon antamiseen luvan STUKilta ja STUK myös valvoo toimintaa. Klinikka teki tapauksesta ilmoituksen, jonka perusteella STUK on pyytänyt tarkentavan selvityksen. Siinä klinikka kuvaa toimenpiteet, joilla vastaavat tapahtumat estetään. Esimerkiksi hoitajien suojavaatetusta ollaan parantamassa.

Sampsa Kaijaluoto muistuttaa toiminnanharjoittajan ja viranomaisen yhteistyön merkityksestä. Vastuu säteilyn käytöstä ja sen seurauksista on aina toiminnanharjoittajalla ja arjen säteilyturvallisuus säteilyn käyttöpaikoilla perustuu ihmisten työhön. Vastuunsa tunteva toiminnanharjoittaja myös ilmoittaa aina STUKille, kun säteilynkäytössä sattuu vahinko.

”Tällaisesta tapauksesta on niin toiminnan harjoittajan kuin valvovan viranomaisenkin otettava opiksi. STUK voi omalla toiminnallaan ohjata toimintatapoja oikeaan suuntaan ja se haluaa valmentaa säteilyn käyttäjiä turvalliseen toimintaan”, Kaijaluoto toteaa.


Lisätietoja

Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto, puh. (09) 759 88 542
Viestinnän asiantuntija Risto Isaksson, puh. (09) 759 88 208

Kissojen radiojodihoito

STUK on myöntänyt Suomeen yhden turvallisuusluvan kissojen kilpirauhasen liikatoiminnan radiojodihoitojen antamista varten.

Eläinlääkäri päättää hoidon soveltuvuudesta
Kilpirauhasen liikatoiminta (hypertyreoosi) on yleinen endokrinologinen sairaus erityisesti vanhemmilla kissoilla. Kilpirauhasen liikatoiminnan hoitoon on kolme hoitovaihtoehtoa: tyreostaattinen lääke, tyreoidektomia (osa kilpirauhasesta poistetaan kirurgisesti) ja radiojodihoito, jossa säteilyllä tuhotaan osa liikaa toimivasta kilpirauhaskudoksesta. Näistä radiojodihoito (131I-hoito) on nykyisin suositeltavin hoitovaihtoehto. Hoitomuoto soveltuu kissoille tietyin edellytyksin. Soveltuvuudesta päättää eläinlääkäri. USA:ssa kissojen radiojodihoidot on aloitettu 1980-luvulla. Ruotsissa niitä on annettu vuodesta 1999 alkaen.

Työntekijöiden säteilyaltistusta on tarkkailtava
Pieneläinklinikan työntekijöiden kannalta kissojen radiojodihoitojen antamisessa on kyse avolähteiden käytöstä. Hoitoa annettaessa ja kissoja eristyksessä hoidettaessa on noudatettava kaikkia avolähteiden käyttöä koskevia säteilyturvallisuusmääräyksiä. Työntekijöiden säteilyaltistusta on tarkkailtava henkilökohtaisella annosmittarilla ja käsien annosta sormiannosmittarilla. Lisäksi työntekijöiden kilpirauhasen kontaminaatiota on tarkkailtava säännöllisesti. Radioaktiivisten jätteiden käsittelyssä on noudatettava STUKin antamia määräyksiä.

Kissan omistajan tulee sitoutua hoitoon
Jotta radiojodihoito voidaan antaa kissalle, sen omistajan on sitouduttava hoitoon ja vahvistettava tämä allekirjoituksellaan. Omistajan on myös vahvistettava, että olosuhteet kotona ovat sellaiset, että annettuja säteilysuojeluohjeita voidaan noudattaa.

Hoidon jälkeen noudatettava säteilysuojeluohjeita
Hoidossa radioaktiivinen jodi injektoidaan kissan ihon alle. Tarvittaessa kissa rauhoitetaan. Kissalle annettavan jodin aktiivisuus on noin 100 megabecquereliä (MBq). Hoidon antamisen jälkeen kissaa pidetään eläinklinikalla eristyksessä jodin aktiivisuudesta riippuen 5–7 vuorokautta. Tänä aikana kissa saa vain välttämättömän hoidon.

Kissan kotiuttamisen jälkeen on annettuja säteilysuojeluohjeita noudatettava kotona vielä kaksi viikkoa. Tänä aikana kissaa ei saa päästää ulos ja läheistä kontaktia kissan kanssa on vältettävä. Erityisesti kissan ja lasten sekä raskaana olevien välistä kontaktia tulee välttää. Ihokontaktin, kissan ruoka-astioiden tai hiekkalaatikon käsittelyn jälkeen kädet on pestävä huolellisesti. Kissan jätöksiä siivottaessa on käytettävä kertakäyttökäsineitä, kissaa ei saa päästää sänkyyn eikä se saa nukkua makuuhuoneessa yöllä. Kissa on myös pidettävä pois paikoista, joissa käsitellään ruoka-aineita. 

Kotiuttamisen jälkeiseltä kahden viikon ajalta kissanhiekka ja mahdollinen muu radioaktiivinen jäte on kerättävä sille tarkoitettuun jäteastiaan. Kertynyttä jätettä on säilytettävä tämän jälkeen vielä kuusi viikkoa, minkä jälkeen jäte voidaan hävittää tavanomaisena kotitalousjätteenä.
Säteily työssä
Jaa tämä sivu