Takaisin edelliselle sivulle

Pohjois-Lapin poronhoitajien kehon cesiumpitoisuus laskenut noin puoleen kuudessa vuodessa

Pohjois-Lapin poronhoitajien kehon cesiumpitoisuus laskenut noin puoleen kuudessa vuodessa

15.11.2017 klo 14:10
Verkkouutinen

Huhtikuussa 2017 tehtyjen mittausten mukaan Pohjois-Lapin poronhoitajien keskimääräinen cesium-137 (Cs-137) -aktiivisuus oli 500 becquereliä (Bq) henkilöä kohden. Se oli laskenut noin puoleen edellisten, vuonna 2011 tehtyjen, mittausten keskiarvosta. Eri henkilöissä aktiivisuus vaihteli välillä 80–1930 Bq. Korkeimman mitatun Cs-137-aktiivisuuden aiheuttama säteilyannos oli noin 0,05 millisievertiä (mSv) vuodessa.

Pohjois-Lapin poronhoitajat saavat nykyään ruokavalionsa sisältämästä Cs-137:stä noin kolminkertaisen säteilyannoksen koko suomalaiseen väestöön verrattuna. Korkeimmillaan poronhoitajien saama säteilyannos oli noin kymmenkertainen koko väestöön verrattuna. Kymmenkertainenkin annos on kuitenkin vain muutama prosentti sisäilmassa olevan radonin aiheuttamasta annoksesta, joka on keskimäärin 1,6 mSv vuodessa. Suomalaisten säteilyannosta vähennetäänkin tehokkaimmin pienentämällä huoneilman radonpitoisuutta.

Tiedot selviävät Säteilyturvakeskuksen tekemistä väestömittauksista, joiden avulla on seurattu suomalaisten saamia sisäisen säteilyn annoksia 1960-luvulta lähtien. Mittausten avulla on voitu seurata sekä ydinasekokeista että Tšernobylin onnettomuudesta peräisin olevien radioaktiivisten aineiden poistumista ihmiskehosta. Pohjois-Lapin poronhoitajat on Suomessa sellainen ihmisryhmä, jolle ydinkoelaskeuman cesium aiheutti selvästi suuremman sisäisen säteilyn annoksen kuin muille. Ero johtuu erilaisesta ravinnosta. Poronhoitajien ruokavalio sisältää paljon poronlihaa, ja ravintoketju jäkälä-poro-ihminen on voimakas cesiumin rikastaja.

Poronhoitajien saaman säteilyannoksen pienenemiseen on useita syitä. Poronlihan keskimääräinen Cs-137-pitoisuus on laskenut tasaisesti Tšernobylin onnettomuudesta lähtien. Lisäksi poronhoitajien ruokavalio on muuttunut ja porojen lisäruokinta esimerkiksi heinällä on yleistynyt jäkälän puutteen takia.

Huhtikuussa 2017 Ivalossa mitattiin yhteensä 88 poronhoitoelinkeinon parissa Inari-Utsjoen alueella työskentelevän henkilön kehon sisäisen radioaktiivisuuden määrä. Mittaukset tehtiin STUKin liikkuvan laboratorion gammaspektrometrisellä laitteistolla.

Säteilyturvakeskus valvoo ympäristön säteilyturvallisuutta Suomessa. Ympäristön säteilyvalvonta muodostuu vuosittain toteutettavasta jatkuvasta ohjelmasta, 5-10 vuoden välein toteutettavista osaohjelmista sekä ydinvoimalaitosten ja kaivosten ympäristön säteilyvalvonnasta. Ympäristön säteilyvalvontaohjelmassa valvotaan muun muassa ulkoista säteilyä ja elintarvikkeita.

Raportti: Väestön cesiummäärät ja sisäisen säteilyn aiheuttamat annokset - Pohjois-Lapin poronhoitajat (Julkari)

Säteilyturvakeskuksen Ympäristön säteilyvalvonta

Säteilyvalvonnan osaohjelmat

Lisätietoja:

Tarkastaja Tiina Torvela, Tiina.Torvela@stuk.fi, puh. 09 759 88 474

 

Säteily ympäristössä
Jaa tämä sivu