Takaisin edelliselle sivulle

Plutoniumlähde aiheutti huoneen saastumisen Säteilyturvakeskuksessa

Plutoniumlähde aiheutti huoneen saastumisen Säteilyturvakeskuksessa

19.2.2016 klo 10:32
Tiedote

Rikkoontunut säteilylähde aiheutti huoneen saastumisen Säteilyturvakeskuksessa. Ensimmäisten mittausten mukaan lähdettä käsitellyt henkilö tai muut tilassa työskennelleet eivät altistuneet radioaktiivisille aineille. Huone on puhdistettu ja rikkoontunut lähde on varastoitu turvallisesti. Tapahtumaketju sekä mahdolliset puutteet toiminnassa selvitetään, ja tarvittavat kehitystoimet tehdään vastaavien tapahtumien estämiseksi.

Säteilyturvakeskuksen alfasäteilytyslaitteelle tehtiin käyttökunnon tarkastusta, jossa todettiin laitteen plutoniumlähteen (plutonium-238) pinnan olevan vaurioitunut. Tästä johtuen laite päätettiin hävittää radioaktiivisia pienjätteitä vastaanottavan yrityksen kautta. ”Varmistaaksemme, että hävittäminen voitaisiin tehdä turvallisesti, teimme 17. helmikuuta mittauksia,  jolloin lähde tuli irrottaa sen suojakuoresta. Totesimme, että plutoniumia oli levinnyt suojakuoren lisäksi myös lähteen irrotuksen yhteydessä huoneen pöytä- ja lattiapinnoille. Selvitimme saastumisen laajuuden ja määrän ensin lisämittauksilla, sekä työntekijät suorittivat huolellisen puhdistautumisen, jolla pyrittiin estämään plutoniumille altistuminen. Huone on nyt puhdistettu, ja mittauksin on varmistettu, että saastumista ei ole muissa tiloissa,laboratorionjohtaja Pia Vesterbacka kuvailee. Työntekijöiden altistumista tutkittiin ensin pintakontaminaatiomittarilla, jonka jälkeen lähdettä käsitellyt henkilö vietiin tarkempiin mittauksiin Säteilyturvakeskuksen ihmismittausautoon. Hänen mahdollista altistumista seurataan vielä lisämittauksin.

”Tämä on ikävä tapahtuma, ja näin ei olisi saanut käydä. Rikkoutuneiden säteilylähteiden kanssa toimiminen on aina vaativaa.  Vaikka tilanteessa nopeasti ja asiantuntevasti toimineet työntekijät onnistuivat ilmeisesti estämään ihmisten altistumisen ja rajaamaan aktiivisuuden leviämisen yhteen huonetilaan, olisi lähteen käsittely pitänyt toteuttaa siten, että aktiivisuuden leviämistä ei olisi tapahtunut lainkaan. Käymme tapahtumaketjun läpi perusteellisesti, ja teemme tarvittavat kehitystoimet vastaavan estämiseksi. Turvallisuuden ja sen parantamisen eteen on tehtävä työtä joka ikinen päivä. Tätä edellytämme niin itseltämme, kuin valvottaviltamme,Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja Petteri Tiippana toteaa.   

Turvallisuuden ytimessä kyseenalaistaminen, avoimuus ja jatkuva parantaminen

Turvallisuus muodostuu kokonaisuudesta, jossa toimijoina ovat tekniikka, organisaatiot ja ihmiset. Olennainen tekijä turvallisuuden rakentumisessa on hyvin kehittynyt turvallisuuskulttuuri, joka esimerkiksi kannustaa kyseenalaistamiseen, rohkaisee avoimuuteen ja ohjaa jatkuvaan parantamiseen. ”Vaikka kehittyvä tekniikka auttaa lisäämään turvallisuutta, on avoimuus ja suoraan ihmiseltä toiselle siirretty oppi kuitenkin tärkeää. Järjestämme säteilynkäytön luvanhaltijoille koulutusta ja neuvottelupäiviä, joissa opitaan tilannekuvausten kautta. Tapahtumastamme laaditaan raportti ja  saamamme opit jaamme seuraavassa Neuvottelupäivässä,” Säteilytoiminnan  valvontaosaston johtaja Eero Kettunen kertoo.

Lisätiedot:
Laboratorionjohtaja Pia Vesterbacka
09 759 88 550
Pääjohtaja Petteri Tiippana 09 759 88 200
Viestintäpäällikkö Kaisa Raitio 09 759 88 957

Linkit:
Turvallisuuskulttuurista

Poikkeavat tapahtumat tilastoidaan ja julkaistaan säteilyn käytön vuosiraporteissa vastaavien tapahtumien välttämiseksi.
Säteilyn käyttö ja muu säteilylle altistava toiminta: Vuosiraportti 2014
Vuoden 2015 raportti valmistuu kevään 2016 aikana.

PLUTONIUM 238

  • Plutonium-238 on yksi plutoniumin isotooppi
  • Puoliintumisaika on 87.7 vuotta
  • Plutonium-238 ei  ole ydinasekelpoista plutoniumia, koska sillä ei saada aikaan ketjureaktiota
  • Lähettää pääasiassa alfasäteilyä, mutta myös heikkoa gammasäteilyä ja röntgensäteilyä
  • Pääasiallisin plutonium-238:n valmistustapa on säteilyttää ydinreaktorissa neptunium-237 -kohtiota. Sitä syntyy myös  reaktiossa uraani-238:sta
  • Plutonium-238 käytetään ydinparistoissa joita hyödynnetään satelliiteissa, ja on hyödynnetty aiemmin myös sydämentahdistimissa
  • Aktiivisuudet ydinparistoissa ovat suuruudeltaan  1 - 10 TBq (terabequerellia,1 TBq = 1000 000 000 000 Bq), ja sydämentahdistimissa 0,1 – 0.3 TBq. Nyt kyseessä olevan alfasäteilytyslähteen plutonium-238-aktiivisuus on 0,0009 TBq
  • Plutoniumille altistumisessa vain sisäinen altistus aiheuttaa merkittävää terveyshaittaa, joka on syöpäriskin kasvaminen. Vaarallisinta plutonium on joutuessaan kehoon hengityksen kautta.  Suun kautta kehoon joutuneena se ei ole läheskään niin vaarallista, koska valtaosa  plutoniumista poistuu eritteiden kautta imeytymättä ruuansulatuskanavasta.
  • Suomen ympäristössä esiintyvä plutonium on pääosin peräisin 1950- ja 1960- luvuilla tehdyistä ydinasekokeista ja Tshernobylin onnettomuudesta. Vähäisiä määriä ydinasekokeista peräisin olevaa Pu-238 on havaittavissa vain tarkoissa laboratoriotutkimuksissa.
säteilyturvakeskus
Päivitetty
19.2.2016 klo 10:44
Jaa tämä sivu