Takaisin edelliselle sivulle

Paljonko kotimaisissa ravuissa on cesium-137:ää?

Paljonko kotimaisissa ravuissa on cesium-137:ää?

7.8.2015 klo 14:19

Rapujen cesiumpitoisuuksia on selvitetty viimeksi vuonna 2009. Cesium-137:n pitoisuudet olivat ravun lihassa pieniä, alle 100 becquerelia kilossa (Bq/kg). Mitatut ravut oli pyydetty laskeuma-alueelta 4 kirkasvetisestä, suhteellisen karusta järvestä. Kirkasvetisissä ja niukkaravinteisissa järvissä cesiumin rikastuminen kaloihin ja muihin eliöihin on yleensä tehokkainta.

Suomi on jaettu Tšernobylin ydinvoimalaitoksen onnettomuudesta tulleen laskeuman mukaan viiteen laskeuma-alueeseen, joista alueelle 1 on tullut vähiten cesiumia ja alueelle 5 eniten.

Laskeuma-alueella 4 petokalojen (esim. hauki ja ahven) cesiumpitoisuus vaihtelee muutamasta sadasta muutamaan tuhanteen becquereliin kilossa. Planktonia syövissä lajeissa kuten muikussa ja särkikaloissa cesium-137:n pitoisuudet ovat selvästi pienempiä. Ravut syövät lähinnä kasvinosia ja pohjan pieneläimiä, minkä takia cesiumia on myös ravuissa petokaloja vähemmän.  

Rapujen cesiumpitoisuudet ovat siis pieniä. Lisäksi ravun lihaa syödään vain vähän, joten ravuista saatava säteilyannos on pieni.

Elintarvikkeet ja juomavesi
Päivitetty
7.8.2015 klo 14:20
Jaa tämä sivu

Jaa tämä sivu