Takaisin edelliselle sivulle

Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, paljonko UV-säteilyä on ilmassa? Leveysaste ainakin, mutta entä näkyvän valon määrä, kellonaika ja esimerkiksi pilvisyys?

Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, paljonko UV-säteilyä on ilmassa? Leveysaste ainakin, mutta entä näkyvän valon määrä, kellonaika ja esimerkiksi pilvisyys?

12.8.2015 klo 15:00

Auringon UV-säteilyn määrään vaikuttavat monet tekijät, kuten taivaalta tulevan säteilyn voimakkuus, kellonaika, korkeus meren pinnasta, pilvisyys ja otsonikerroksen paksuus.

Vuorokauden aikana kertyvästä UV-annoksesta noin puolet tulee kello 11–15 välillä. Mitä korkeammalta aurinko paistaa, sitä enemmän UV-säteilyä maahan tulee, koska auringon ja maan välissä on vähemmän vaimentavia otsonimolekyylejä. Niinpä aurinko on kaikkein polttavinta keskipäivän tunteina eli silloin, kun varjon pituus on lyhyempi kuin oma pituus.

UV-säteilyn määrä lisääntyy myös noustaessa ylöspäin merenpinnan korkeudesta. Lisäys on noin kymmenen prosenttia kilometriä kohden.

Uimarannoilla ja vesillä oltaessa aurinko tuntuu polttavan ja ruskettavan erityisen tehokkaasti. Tämä johtuu osittain siitä, että aukeilla paikoilla koko taivas on näkyvissä. Säteilyn siroamisen takia yli puolet UV-säteilystä tulee suhteellisen tasaisesti koko taivaankannelta ja vain puolet suoraan auringosta. Niinpä esimerkiksi rannalla aurinkovarjo suojaa kyllä suoralta auringonpaisteelta, mutta sen varjossa saattaa olla yhä puolet siitä UV-säteilystä, mitä on suorassa auringonpaisteessa.

Pilvet vaimentavat UV-säteilyä, mutta eivät niin paljon kuin näkyvän auringon valon tai lämmön vähenemisen perusteella voisi kuvitella. Ohut pilvi ei itse asiassa vaikuta säteilyn määrään juuri lainkaan. Sen sijaan hyvin paksu sadepilvi voi vaimentaa UV-säteilyä jopa yli 70 prosenttia.

Suurkaupungeissa ja muilla saastuneilla alueilla myös ilmassa olevat hiukkaset voivat vähentää UV-säteilyä muutamia kymmeniä prosentteja. Suomessa hiukkasvaimennus ei ole merkittävää. Kaiken kaikkiaan ilmasaasteet kuitenkin lisäävät polttavaa UV-säteilyä maanpinnalla, sillä ne ohentavat yläilmakehän otsonikerrosta. Samalla alailmakehän otsonimäärää lisääntyy, mutta tämä lisäys ei riitä korvaamaan yläilmakehän otsonikatoa. Yläilmakehässä otsoni on hyödyllistä, mutta maanpinnalla se on vahingollista, koska tehokkaana hapettimena otsoni vahingoittaa luontoa ja ihmisten terveyttä.

Toistaiseksi varsinaisia otsoniaukkojen tapaisia ohentumia ei ole päässyt kehittymään muualle kuin Etelämantereen yläpuolelle. Maailmanlaajuisesta ilmastonmuutoksesta johtuva yläilmakehän kylmeneminen ja alailmakehän lämpeneminen voi lähivuosina kuitenkin edistää pohjoisten otsoniaukkojen
muodostumista.

Lisätietoja: Ultraviolettisäteily ja ihminen -katsaus (pdf)

UV-säteily
Päivitetty
12.8.2015 klo 15:02
Jaa tämä sivu

Jaa tämä sivu