Takaisin edelliselle sivulle

Miten vaarallisia kylmän sodan aikana tehdyt ilmakehäydinkokeet olivat suomalaisille? Neuvostoliittohan räjäytti voimakkaita vetypommeja Novaja Zemljalla.

Miten vaarallisia kylmän sodan aikana tehdyt ilmakehäydinkokeet olivat suomalaisille? Neuvostoliittohan räjäytti voimakkaita vetypommeja Novaja Zemljalla.

13.8.2015 klo 10:34

Pohjoisella pallonpuoliskolla tehtiin ilmakehässä ydinkokeita pääasiassa Novaja Zemljalla, Semipalatinskissa Kazahstanissa ja Nevadan autiomaassa. Novaja Zemljalla tehtiin ydinkokeita ilmakehässä ja maan päällä vuosina 1957 - 1962.

USA ja Neuvostoliitto lopettivat ilmakehässä tehdyt kokeet vuonna 1962. Sen jälkeen Kiina ja Ranska tekivät vielä muutamia räjäytyksiä ilmakehässä. Viimeisin niistä oli Kiinan Lop Norin autiomaassa vuonna 1980 tekemä räjäytys.

Ilmakehässä tehtyjen ydinkokeiden aiheuttamat riskit suomalaisille jäivät erittäin vähäisiksi ja suurin osa annoksesta saatiin 1960-luvulla. Ilmavirtauksista johtuen Novaja Zemljalla ilmakehässä tehdyissä räjäytyksissä syntyneet radioaktiiviset aineet eivät tulleet Suomeen suoraan, vaan troposfääriin ja stratosfääriin joutuneet radioaktiiviset aineet kulkeutuivat ilmavirtausten mukana ensin itään ja kiersivät maapallon. Näin suurin osa lyhytikäisistä aineista oli jo ehtinyt kuolla pois.

Mikäli ydinkoe tehdään niin lähellä maata, että räjäytyksessä syntyvä tulipallo koskettaa maan pintaa, se nostaa suuren määrän aktivoituneita aineita ilmaan. Ne kuitenkin laskeutuvat suhteellisen lähelle räjäytyskohtaa ja aiheuttavat paikallisen laskeuman. Ilmakehässä tehdyissä ydinräjäytyksissä syntyneistä radioaktiivisista aineista noin 12 prosenttia aiheutti paikallisen laskeuman, troposfääriin nousi noin 10 prosenttia ja stratosfääriin noin 78 prosenttia. Troposfääristä ja stratosfääristä radioaktiiviset aineet laskeutuivat vuosien kuluessa vähitellen maahan ja aiheuttivat maailmanlaajuisen radioaktiivisten aineiden laskeuman. Eniten laskeumaa tuli 40-50 -leveyspiirien väliselle vyöhykkeelle. Suomen alueelle tuli noin kolmannes tästä.

Radioaktiivinen laskeuma aiheuttaa sekä ulkoista että sisäistä säteilyannosta. Ulkoinen säteilyannos aiheutuu maaperään laskeutuneista radioaktiivisista aineista ja sisäinen ravinnon ja hengitysilman mukana saatavista radioaktiivisista aineista. Suomalaisten keskimäärin saaman annoksen on arvioitu olevan alle yhden millisievertin (mSv) ja ulkoinen on samaa suuruusluokkaa. Vertailun vuoksi todettakoon, että suomalaisten kaikista säteilylähteistä keskimäärin saama säteilyannos on noin 4 mSv vuodessa. Tshernobylin onnettomuudesta kaiken kaikkiaan aiheutuva kokonaisannos (ulkoinen + sisäinen) on keskimäärin 2 mSv.

Ydinturvallisuus
Päivitetty
13.8.2015 klo 10:34
Jaa tämä sivu

Jaa tämä sivu