Takaisin edelliselle sivulle

Maaliskuisesta cesium-tapahtumasta kerätään kaikki opit

Maaliskuisesta cesium-tapahtumasta kerätään kaikki opit

23.5.2016 klo 12:20
Tiedote

Radioaktiivisia pienjätteitä käsittelevän yrityksen tiloissa sijainnut rikkoutunut säteilylähde saastutti maaliskuussa Säteilyturvakeskuksen (STUK) tiloja. Tapahtumasta aiheutui mittavia puhdistustoimenpiteitä, koska osa STUKin viranomaistyöstä on toimintaa, joka edellyttää täysin puhdasta laboratorio- ja mittausympäristöä.

Rikkoutuneen lähteen paljasti tapahtumaketju, joka alkoi, kun toimitilan katolla sijaitsevasta ilmankerääjästä analysoitiin kohonnut, joskin erittäin pieni, cesiumpitoisuus. Ihmisen tulisi hengittää havaitun kaltaista ilmaa yhtäjaksoisesti 1 600 vuoden ajan, ennen kuin suomalaisen normaali vuosittainen säteilyannos ylittyisi (3,2mSv). Mittauksilla kuitenkin varmistettiin vielä se, että tapauksella ei ollut terveysvaikutuksia.

Onnettomuustutkintakeskus päätti 23. toukokuuta aloittaa tapahtuman tutkinnan.

Onnettomuustutkintakeskus tutkii cesium-tapauksen

”Kevään aikana keskustelimme johtoryhmällä cesium-tapahtuman riippumattoman arvioinnin tarpeesta, ja totesimme arvioinnin erittäin hyödylliseksi. Siksi otin yhteyttä Onnettomuustutkintakeskukseen (OTKES) ja pyysin harkitsemaan tutkinnan tekemistä”, STUKin pääjohtaja Petteri Tiippana kertoo.

OTKES tekee itsenäisesti ja riippumattomasti päätökset tutkintojen aloittamisesta. Onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkimisen lisäksi OTKES voi turvallisuustutkintalain nojalla harkita tutkinnan tekemistä myös muista tapahtumista, esimerkiksi jos viranomainen sellaista pyytää.

”Olemme arvioineet toimintaamme itse, mutta uskon, että OTKESin avulla saamme lisää tietoa, joka auttaa edelleen kehittämään niin viranomaistoimintaa kuin vaatimuksia ja turvallisuuskulttuuriakin, samoin kuin valmiustoimintaa ja viestintää. Haluamme toimia itse niin, kuin muilta vaadimme, eli avoimesti ja rohkeasti sekä toimintaamme kyseenalaistaen ja kehittäen”, Tiippana jatkaa.

Yrityksen tilojen puhdistussuunnitelma valmis

Radioaktiivisia pienjätteitä käsittelevä yritys on toimittanut STUKille suunnitelman tilojensa puhdistamisesta. STUK pyrkii myös edistämään sitä, että rikkoutuneelle cesium-lähteelle tehtäisiin tarkempia tutkimuksia, jotta vastaavanlaiset tapahtumat voitaisiin tulevaisuudessa estää.

”Tästä on välttämätöntä kerätä kaikki opit ja myös proaktiivisesti jakaa niitä. Kehitämme tällä hetkellä käytössä olevien ja käytöstä poistettujen säteilylähteiden valvontaa ja ohjaamme toiminnanharjoittajia kehittämään lähteiden käsittelyn ja varastonnin menettelytapoja”, säteilytoiminnan valvontaosaston johtaja Eero Kettunen täsmentää.


Lisätietoja

Johtaja Kaisa Koskinen, puh. (09) 759 88 322
Viestintäpäällikkö Kaisa Raitio, puh. (09) 759 88 795


Onnettomuustutkintakeskuksen tiedote 23.5.2016: Onnettomuustutkintakeskus käynnistää tutkinnan radioaktiivisesta vuodosta
Onnettomuustutkintakeskus, aloitetut tutkinnat


Rikkoutunut säteilylähde saastutti STUKin tiloja

  • Maanantaina 7. maaliskuuta 2016 STUK tiedotti havainneensa kohonneita cesium 137 –pitoisuuksia.
  • Havainto tehtiin Helsingissä STUKin toimitilan katolla sijaitsevasta ilmankerääjästä.
  • Näyte, josta kohonneita pitoisuuksia mitattiin, oli kerätty 3.–4. maaliskuuta.
  • Havaittu cesium-pitoisuus oli niin pieni, että ihmisen tulisi hengittää ilmaa yhtäjaksoisesti 1 600 vuoden ajan, ennen kuin suomalaisen normaali vuosittainen säteilyannos ylittyisi (3,2mSv).
  • Havainnon jälkeen tehdyillä tarkastuksilla pois suljettiin mahdollisuus, että säteilynlähde olisi peräisin STUKin laboratoriosta.
  • Muiden Suomessa sijaitsevien ilmankerääjien näytteet analysoitiin, eikä niistä löydetty kohonneita pitoisuuksia.
  • Varotoimenpiteenä mittauksia tehtiin myös toimitilan ympäristössä, Helsingin Roihupellossa, ja todettiin säteilytilanteen olevan normaali.
  • Keskiviikkona 9. maaliskuuta säteilylähde paikallistettiin radioaktiivisia pienjätteitä käsittelevän yrityksen tiloihin. Yritys toimii samassa kiinteistössä kuin STUK.
  • Lähde ja saastuneet tilat eristettiin ja puhdistustoimet aloitettiin.
  • STUKin tiloista oli saastunut eniten autotalli.
  • Pintojen perusteellinen puhdistus koko toimitilassa oli tarpeen, osa STUKin viranomaistyöstä on toimintaa, joka edellyttää täysin puhdasta laboratorio- ja mittausympäristöä.
  • Mittauksilla kuitenkin varmistettiin vielä, että tapauksella ei ollut terveysvaikutuksia.
  • Säteilylähdettä käsitelleestä yrityksen työntekijästä ei havaittu normaalista poikkeavaa määrää cesiumia.
  • Kohonneet säteilypitoisuudet aiheutti rikkoontunut pinnankorkeusmittari, joka oli poistettu käytöstä UPM-Kymmenen Kaipolan tehtaalta.
  • STUK varmisti Kaipolan tehtaan tilojen puhtauden yhteistyössä UPM:n kanssa, eikä mittaustuloksissa löydetty mitään poikkeavaa.
  • Samankaltaisia lähteitä on Suomessa käytössä tuhansia, ja niiden suojus estää normaalisti lähteen vioittumisen.
  • Radioaktiivisia pienjätteitä käsittelevä yritys on tehnyt suunnitelman omien tilojensa puhdistamisesta.
  • STUKin omat toimitilat on puhdistettu ja toiminta on sen jälkeen jatkunut normaalisti.

 

Mikä on ilmankerääjä?

  • Kerääjät havaitsevat erittäin pienet muutokset säteilytilanteessa.
  • Suomessa ilmankerääjiä on kahdeksalla paikkakunnalla: Helsingissä, Imatralla, Ivalossa, Kajaanissa, Kotkassa, Kuopiossa, Rovaniemellä ja Sodankylässä
  • Keräysasemien suodattimet analysoidaan STUKin laboratoriossa viikon välein.
  • Mikäli kohonneita pitoisuuksia havaitaan, saattavat ne kertoa esimerkiksi ydinlaitoksesta tapahtuneesta päästöstä, metallisulattamossa sulatetusta säteilylähteestä, radioaktiivisien aineiden tuotannon yhteydessä tapahtuneesta päästöstä tai tehdystä ydinkokeesta.  
  • Tulokset julkaistaan STUKin internetsivuilla


Säteilytilannetta seurataan 24/7

  • Reaaliaikaista säteilytilannetta seurataan ulkoisen säteilyn mittausverkolla.
  • 255 asemaa ympäri Suomea.
  • Mittarit päivittyvät 10 minuutin välein ja kerran tunnissa tulokset siirtyvät myös STUKin internetsivuille: Säteilytilanne tänään
  • Mikäli asemakohtainen hälytysraja ylittyy, lähtee siitä automaattinen ilmoitus hätäkeskukseen ja STUKiin.
  • Säteily- ja ydinonnettomuuksien ilmoittamisesta on sovittu kansainvälisesti, ja tieto Suomea uhkaavasta säteilyvaarasta saataisiin jo ennen kuin, mittausverkko kertoisi muuttuneesta tilanteesta tai suojautumistoimenpiteet olisivat tarpeen.

 

  • STUKin toimintaperiaatteisiin kuuluu viivyttelemättä ja avoimesti kertoa säteilytilanteessa tapahtuneista muutoksista, joita havaitaan esimerkiksi ilmakerääjien tai ulkoisen säteilyn mittausverkon avulla
Säteilyturvakeskus
Päivitetty
23.5.2016 klo 13:00
Lisätty linkki Onnettomuustutkintakeskuksen tiedotteeseen.
Jaa tämä sivu