Takaisin edelliselle sivulle

Kuinka paljon metsässä on radioaktiivisia aineita Tšernobylin onnettomuuden jäljiltä, ja kuinka paljon voi syödä metsänantimia, riistaa, kalaa ja marjoja?

Kuinka paljon metsässä on radioaktiivisia aineita Tšernobylin onnettomuuden jäljiltä, ja kuinka paljon voi syödä metsänantimia, riistaa, kalaa ja marjoja?

13.8.2015 klo 13:22

Tšernobyl-laskeuma levisi Suomeen erittäin epätasaisesti. STUKin internetsivuilla näkyy Cs-137-laskeuman jakautuminen Suomeen. Siinä Suomi on jaettu viiteen alueeseen Cs-137-laskeuman mukaan. Alueella 1 on vähiten laskeumaa ja alueella 5 eniten laskeumaa.

Laskeuman mukana maan pinnalle tullut cesium-137 'laimenee' maata muokatessa ja siirtyy pinnasta syvemmälle. Se sitoutuu viljelysmaassa tiukasti hienojakoiseen maa-ainekseen.Se sitoutuu viljelysmaassa tiukasti hienojakoiseen maa-ainekseen, joten viljelyskasvien cesiumpitoisuudet ovat tyypillisesti pieniä. Sen sijaan metsäympäristössä cesium-137 pysyy kauan orgaanisessa pintakerroksessa ja on kasveille ja sienille käyttökelpoisessa muodossa. Samoin järvissä cesium-137 säilyy kauan ravintoketjussa. Luonnosta saatavien tuotteiden käytölle ei ole säteilyn takia rajoituksia, mutta tuotteita kannattaa syödä monipuolisesti, eri kala-lajeja ja eri sienilajeja. Kalalajien osalta pitoisuudet ovat korkeimmat petokaloissa ja pienimmät ei-petokaloissa. Metsämarjojen pitoisuudet ovat huomattavasti pienemmät kuin sienten. Sienilajien välillä on cesium-137-pitoisuuksissa eroja ja keittämisessä poistuu valtaosa sienten cesium-137:sta keitinveden mukana.

Cs-137-laskeuma Suomessa kunnittain

Elintarvikkeet ja juomavesi, Säteily ympäristössä
Päivitetty
19.5.2017 klo 12:13
Jaa tämä sivu

Jaa tämä sivu