Takaisin edelliselle sivulle

Jo yksi askel poispäin kuvattavasta potilaasta vaikuttaa työntekijän säteilyannokseen

Jo yksi askel poispäin kuvattavasta potilaasta vaikuttaa työntekijän säteilyannokseen

13.3.2015 klo 13:20
Tiedote

Terveydenhuollossa työntekijöiden suurimmat yksittäiset säteilyannokset kirjattiin vuonna 2014 toimenpideradiologeille ja -kardiologeille, jotka tekevät paljon vaativia toimenpiteitä. Terveydenhuollon säteilytoiminnassa säteilyaltistusta pienentävät käytännöt ovatkin erityisen tärkeitä juuri toimenpideradiologiassa ja -kardiologiassa.

Säteilyturvakeskus (STUK) pitää valtakunnallista rekisteriä säteilylle työssään altistuvien henkilöiden säteilyannoksista. Rekisteriin kirjattujen tietojen mukaan vuonna 2014 yhdenkään työntekijän säteilyannos ei yltänyt lähellekään vuosiannosrajaa 50 millisievertiä.

Säteilyaltistuksen määrä vaihtelee huomattavasti sen mukaan, millaista työtä tehdään ja kuinka lähellä säteilylähdettä työntekijä joutuu työskentelemään. Terveydenhuollossa henkilökohtaisessa säteilyaltistuksen seurannassa oli vuonna 2014 noin 5000 säteilytyöntekijää. Yleisesti ottaen heille aiheutuneet säteilyannokset pysyivät edellisvuosien tapaan hyvin vähäisinä. Esimerkiksi hammasröntgentoiminnassa yhdellekään henkilökohtaisessa säteilyaltistuksen seurannassa olevalle työntekijälle ei ole kymmeneen vuoteen kirjattu minkäänlaista annosta. Terveydenhuollossa toimenpideradiologian ja -kardiologian vaativissa toimenpiteissä säteilylle voivat kuitenkin altistua kaikki toimenpiteisiin osallistuvat työntekijät.

”Yksinkertaisin tapa pienentää henkilökunnan säteilyaltistusta toimenpiteiden aikana on se, että säteilyn käytön aikana tutkimushuoneessa ovat läsnä ainoastaan henkilöt, joiden läsnäolo on välttämätöntä. Niiden henkilöiden, jotka jäävät tutkimushuoneeseen, kannattaa puolestaan siirtyä niin etäälle säteilylähteestä tai potilaasta kuin mahdollista. Jo yksi askel poispäin kuvattavasta potilaasta vaikuttaa selkeästi säteilyannokseen. Lisäksi henkilökunnan tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää liikuteltavia ja henkilökohtaisia säteilysuojia”, ohjeistaa tarkastaja Atte Lajunen STUKista.

Säteilyn käytöstä ja lentotyöstä aiheutuneet säteilyannokset pysyivät edellisvuosien tasolla

Säteilytyötä tehdään terveydenhuollon lisäksi ydinvoimalaitoksissa, teollisuudessa, tutkimuksessa ja opetuksessa sekä eläinlääkinnässä. Näillä toimialoilla henkilökohtaisessa säteilyaltistuksen seurannassa oli vuonna 2014 yhteensä noin 11 200 säteilytyöntekijää. Heistä ydinvoimalaitosten työntekijöiden yhteenlaskettu säteilyannos kasvoi vuonna 2014 hieman oltuaan ennätyksellisen alhainen edellisvuonna. Ydinenergian käytössä on tyypillistä, että työntekijöiden annokset vaihtelevat vuosittain huoltotöiden laajuudesta ja laadusta riippuen. Muusta säteilyn käytöstä aiheutuneet säteilyannokset pysyivät edellisvuosien tasolla.

Varsinaisten säteilytyöntekijöiden lisäksi STUK seuraa lentohenkilöstön säteilyaltistusta, koska lentohenkilöstö altistuu kosmiselle säteilylle. Vuonna 2014 seurannassa oli noin 3 650 lentokoneiden ohjaamo- ja matkustamotyöntekijää. Heille aiheutui työstä keskimääräin 2,4 millisievertin säteilyannos. Lentotyölle on ominaista, että henkilökunnalle ei aiheudu suuria kerta-annoksia, mutta työtä tehdessä altistus kosmiselle säteilylle on jatkuvaa. Lentohenkilöstön säteilyaltistusta ei mitata henkilökohtaisella annosmittarilla, vaan määritetään laskennallisesti. Lentohenkilöstön laskettu annos ei saa nousta yli 6 millisievertin vuodessa.

Lisätietoja:
Toimistopäällikkö Maaret Lehtinen, henkilöannosvalvonta, puh. (09) 759 88 244
Tarkastaja Atte Lajunen, terveydenhuollon röntgentoiminta, puh. (09) 759 88 794
Tiedottaja Leena Hietanen, puh. (09) 759 88 215

Säteily terveydenhuollossa
Päivitetty
10.12.2015 klo 14:20
Jaa tämä sivu