Takaisin edelliselle sivulle

Huoneilman radon edelleen suurin säteilyaltistuksen aiheuttaja

Huoneilman radon edelleen suurin säteilyaltistuksen aiheuttaja

24.3.2014 klo 11:00
Verkkouutinen

Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos on arvioitu. Se on nyt 3,2 millisievertiä eli puoli millisievertiä vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten tehdyssä arviossa. Muutos johtuu pääasiassa huoneilman radonin aiheuttaman annoksen pienenemisestä.

Puolet suomalaisten säteilyannoksesta on edelleen peräisin huoneilman radonista. Suomalaisten säteilyannosta vähennetäänkin tehokkaimmin pienentämällä huoneilman radonpitoisuutta rakentamalla uudet talot radonturvallisesti ja korjaamalla vanhoja taloja radonturvallisiksi.

Huoneilman radonin aiheuttaman annoksen, 1,6 millisievertin määritys perustuu suomalaisten asuntojen keskimääräiseen radonpitoisuuteen, joka vuosina 2006–2007 tehdyn otantatutkimuksen mukaan on 96 becquerelia kuutiometrissä. Korkeimmat huoneilman radonin aiheuttamat annokset ovat olleet satoja millisievertejä vuodessa.

Suomalaiset saavat muita vähemmän säteilyä röntgentutkimuksista

Lääketieteellinen käyttö aiheuttaa suurimman keinotekoisista lähteistä peräisin olevan säteilyannoksen suomalaisille. Röntgentutkimuksista suomalaisille vuosittain aiheutuva annos on määritetty vuonna 2011. Tällöin keskimääräiseksi annokseksi saatiin noin 0,45 millisievertiä vuodessa, kun vastaava luku muualla maailmassa on keskimäärin 0,62 millisievertiä vuodessa. Isotooppitutkimuksista aiheutuva keskimääräinen annos suomalaista kohti on 0,03 millisievertiä.

Noin kolmannes suomalaisten vuotuisesta annoksesta, 1,1 millisievertiä, aiheutuu luonnon taustasäteilystä. Ravinnon ja hengityksen kautta saatavat luonnolliset radioaktiiviset aineet aiheuttavat tästä 0,32 millisievertiä. Ulkoisesta taustasäteilystä aiheutuva annos tulee maaperästä sekä rakennusmateriaaleista ja on keskimäärin 0,45 millisievertiä vuodessa. Luonnon taustasäteilyyn kuuluu myös avaruudesta peräisin oleva kosminen säteily, josta suomalaiset saavat noin 0,33 millisievertin annoksen vuodessa.

Tšernobylin onnettomuutta seuranneesta laskeumasta aiheutuva keskimääräinen annos oli 0,02 millisievertiä vuonna 2012 eli alle prosentti suomalaisten vuosittain saamasta annoksesta. Vuonna 2011 tapahtunut Fukushiman ydinvoimalaitosonnettomuus ei sen sijaan vaikuta suomalaisten säteilyannokseen.

Edellisen kerran suomalaisten saama keskimääräinen annos arvioitiin vuonna 2004, jolloin se oli 3,7 millisievertiä. Nyt tehdyn annospäivityksen yhteydessä on otettu huomioon uusimpien selvitysten ja tutkimusten tulokset. Raportissa on myös selvitetty, miten säteilyannos on arvioitu sekä ilmoitettu eri tekijöiden aiheuttamien annosten vaihteluvälit.

Lisätietoja:

Laboratorionjohtaja  Maarit Muikku, puh. (09) 759 88 509
Viestintäassistentti Sari Piik, puh. (09) 759 88 795

Suomalaisten keskimääräinen efektiivinen annos – Annoskakku 2012 -raportti

Suomalaisen keskimääräinen säteilyannos

Annoskakun luvut kertovat ns. efektiivisen annoksen, jolla kuvataan säteilyn aiheuttamaa terveydellistä kokonaishaittaa.

Mitä säteily on
Päivitetty
10.12.2015 klo 14:18
Jaa tämä sivu