Takaisin edelliselle sivulle

Fukushima Dai-ichi, tilanne tammikuussa 2014

Fukushima Dai-ichi, tilanne tammikuussa 2014

13.1.2014 klo 11:00
Verkkouutinen

Vuoden 2011 maaliskuun 11. päivän maanjäristystä seuranneen hyökyaallon tuhoamasta Fukushiman Dai-ichi -ydinvoimalaitoksesta ympäristöön päässeet radioaktiiviset aineet aiheuttavat voimalaitoksen lähialueella hankaluuksia pitkään. Puhdistustöitä alueella on tehty onnettomuuden jälkeen jatkuvasti. (Progress on Off-site Cleanup Efforts in Japan, Ministry of the Environment, Japan)

Yhteensä Fukushiman ydinvoimalaitoksen ympäristöstä evakuoitiin Japanin viranomaisten mukaan 154000 asukasta onnettomuuden jälkeen. Näistä 109000, alueilta, jotka jouduttiin evakuoimaan radioaktiivisen laskeuman takia.

Osa evakuoiduista alueista on jo saatu puhdistettua niin, että radioaktiivisuus ei enää estä alueelle palaamista. Tuhoutuneen voimalaitoksen lähimmät alueet ja alueet voimalaitoksesta noin 30 kilometrin etäisyydelle luoteeseen säilyvät radioaktiivisuuden takia kuitenkin asuinkelvottomina hyvin kauan. Viranomaiset eivät ole pystyneet arvioimaan, milloin ne olisivat radioaktiivisuudesta niin puhtaita, että asuminen olisi mahdollista.

Puhdistustoimissa syntyneen jätteen määrä on suuri, Japanin hallituksen arvioin mukaan yli 30 miljoonaa tonnia. Lopullisen jätteiden sijoituspaikan, joka sijaitsisi Fukushiman ulkopuolella, on suunniteltu olevan valmiina noin 30 vuoden kuluttua.

Tilanne laitosalueella

Fukushiman ydinvoimalaitoksen Laitosyksiköiden 1, 2 ja 3 vaurioituneita reaktoreja jäähdytetään pumppaamalla vettä jatkuvasti reaktorien jäähdytyspiiriin. Pumppausmäärät ovat noin viisi kuutiometriä tunnissa, mikä riittää poistamaan reaktorisydämissä vielä syntyvän jälkilämpötehon. Jäähdytyspiiristä vesi valuu piirin vuotojen kautta suojarakennukseen ja suojarakennuksesta edelleen turbiinirakennusten kellareihin. Menettelyllä kyetään pitämään vaurioituneiden reaktorien lämpötila vakaana, noin 20–33 asteessa. Haittapuolena on jäähdytysveden saastuminen radioaktiivisilla fissiotuotteilla, joista tällä hetkellä merkittävimmät ovat cesiumin isotoopit Cs-134 ja Cs-137.

Vaurioituneiden yksiköiden reaktorien ja suojarakennusten lämpötiloja, painetta ja säteilytasoja seurataan jatkuvasti.

Voimayhtiö TEPCO julkaisee tulokset päivittäin verkkosivullaan.

Radioaktiivista vettä on kesästä 2011 lähtien puhdistettu pumppaamalla vettä turbiinirakennuksista puhdistuslaitokseen, jossa suurin osa cesiumista on pystytty poistamaan. Puhdistettu vesi johdetaan suolanpoistolaitokseen ja sieltä takaisin jäähdyttämään reaktorisydämen jäänteitä. Veden käsittelylle ongelman muodostaa se, että turbiinirakennusten kellareihin valuu jatkuvasti pohjavettä rakennusten vaurioituneiden perustusten kautta noin 400 kuutiometriä päivässä. Koska kellarissa saastunutta vettä ei saa päästää mereen, vettä säilötään varastosäiliöihin. Laitosalueella on yhteensä 340 000 kuutiometriä säiliökapasiteettia, josta on jo täynnä noin 325 000 kuutiometriä. Tarkoituksena on jatkossa lisätä varastokapasiteetti noin 700 000 kuutiometriin.

Syksyllä 2013 laitoksella on otettu käyttöön uusi radioaktiivisen veden pudistusjärjestelmä ALPS (Advanced Liquid Processing System). ALPS poistaa cesiumin lisäksi myös muita radioaktiivisia aineita. ALPS käsittelyn jälkeen veteen jää vielä tritiumia, minkä johdosta puhdistettua vettä ei päästetä mereen vaan johdetaan takaisin varastosäiliöihin.

Varastotankit ovat noin 1000 kuutiometrin terässäiliöitä. Elokuussa havaittiin yhdessä radioaktiivista vettä sisältävässä varastosäiliössä vuoto, josta arvioitiin vuotaneen maahan noin 300 tonnia radioaktiivista vettä. Vuodon huomattuaan voimayhtiö pumppasi vuotavan säiliön sisällön lähellä olleeseen tyhjään säiliöön ja ympäröi vuotoalueen hiekkasäkeillä. Vuodon vaikutus säteilytilanteeseen rajoittui vuotaneen säiliön lähiympäristöön.

Nelosyksikkö oli onnettomuuden sattuessa huoltoseisokissa, eikä sen reaktorisydämessä ole polttoainetta. Kaikki nelosyksikön polttoaine on sijoitettu yksikön polttoaineen varastoaltaaseen. Polttoaineen poisto nelosyksikön varastoaltaasta on aloitettu syksyllä 2013. Vuoden vaihteeseen mennessä altaasta on poistettu 132 polttoainenippua sinne sijoitetusta kaikkiaan 1533 nipusta. Työn odotetaan jatkuvan vuoden 2014 ajan.

Tilanteen voi tarkistaa TEPCOn sivulta.

Voimalaitoksen käytöstä poistolle on laadittu suunnitelma, joka ulottuu usean vuosikymmenen päähän. Ensimmäisessä vaiheessa poistetaan polttoaine käytetyn polttoaineen altaista. Toisessa vaiheessa tarkoituksena on puhdistaa vaurioituneiden reaktoriyksiköiden rakennuksia ja tiivistää onnettomuudessa vaurioituneet suojarakennukset ja täyttää ne vedellä. Kolmas vaihe alkaa noin kymmenen vuoden kuluttua. Vasta tässä vaiheessa on mahdollista avata reaktoripiiri ja aloittaa polttoaineen jäänteiden poisto. Kaikkien vaiheiden ajan on huolehdittava vaurioituneiden reaktoreiden jäähdyttämisestä, jäähdyttämiseen käytettävän veden puhdistamisesta ja radioaktiivisista aineista saastuneen veden varastoinnista.

Tilanne merialueella ja elintarviketuotannossa

Ympäristön tilanne laitosalueella ja laitoksen edustalla satama-alueella on yhä vaikea. Kohonneita radioaktiivisuuspitoisuuksia on mitattu merivedessä ydinvoimalaitoksen satama-alueella. Ympäröivillä merialueilla merkittävästi kohonneita pitoisuuksia ei ole havaittu.

Tämän vuoden tammikuun alussa kilometrin päässä laitoksesta merivedestä mitattiin cesium-137:ää suurimmillaan kolme becquerelia litrassa (Bq/l). 20 kilometrin etäisyydellä cesium-137:n pitoisuudet ovat olleet vuoden 2013 lopulla suurimmillaan 0,4 Bq/l ja 40 kilometrin etäisyydellä 0,15 Bq/l. Avoimella merellä yli sadan kilometrin päässä onnettomuuslaitoksesta Cesium-137:ää on havaittu enimmillään noin 0,003 Bq/l.

Cesium-137:n pitoisuudet Tyynen valtameren merivedessä ennen Fukushiman onnettomuutta olivat noin 0,002 Bq/l. Merialueiden monitorointia on entisestään lisätty marraskuusta 2013 lähtien. Vertailun vuoksi Itämeren merivedestä mitattu cesium-137:n pitoisuus on nykyään korkeimmillaan 0,04 Bq/l.

IAEA arvioi joulukuussa 2013 että tilanne pysyy alueella erittäin hankalana. IAEA kuitenkin arvioi, että radioaktiiviset aineet eivät aiheuta alueen väestölle vaaraa ja elintarviketuotanto alueella on turvallista ja se on hoidettu tilanteen edellyttämällä tavalla.

Elintarvikkeiden radioaktiivisuutta myös seurataan riittävän tarkasti. Japanissa on varsin kattava valvontajärjestelmä elintarvikkeiden radioaktiivisuuden suhteen kuten myös muun ympäristön monitoroinnin suhteen.

Joidenkin ravintotuotteiden radioaktiivisen cesiumin pitoisuudet onnettomuuslaitoksen lähistöllä ovat edelleen kohonneita. Kohonneita pitoisuuksia on mitattu riistassa, sienissä sekä pohjakaloissa. Mittaustuloksiset kuitenkin osoittavat, että ruoan radioaktiivisuuspitoisuudet ovat lähes aina sen verran alhaisia että aihetta huoleen ei ole eikä käyttöä tarvitse välttää. Marraskuussa 2013 analysoitiin yhteensä 34721 elintarvikenäytettä, joista 84:ssä cesiumpitoisuudet ylittivät asetetun raja-arvon (100 Bq/kg).

EU-maissa valvotaan Japanista peräisin olevien tai sieltä lähetettyjen elintarvikkeiden radioaktiivisuutta. Pistokoemaisesti valvotaan myös Tyynenmeren koillisosan alueelta (FAO kalastusalue 61) pyydettyjen vaelluskalojen pitoisuuksia.

Ydinturvallisuus, Säteily ympäristössä
Päivitetty
10.12.2015 klo 14:17
Jaa tämä sivu