Takaisin edelliselle sivulle

Asuntojen radonmittaukset ja -korjaukset ovat yleistyneet

Asuntojen radonmittaukset ja -korjaukset ovat yleistyneet

7.8.2014 klo 12:00
Tiedote

Suomalaisten asuntojen radonmittaukset ja radonkorjaukset ovat yleistyneet 2000-luvulla. Uusien talojen asukkaat tietävät radonin haitoista keskimääräistä enemmän, koska nykyiset rakentamismääräykset edellyttävät radonin huomioon ottamista. Kuitenkin vain kuudessa sadasta pientaloasunnossa radonpitoisuus mitataan viiden vuoden kuluessa talon valmistumisesta.

Radonmittauksista noin puolet tehdään sosiaali- ja terveysministeriön tukemissa alueellisissa Radontalkoissa. Syksystä 2003 lähtien STUK on järjestänyt Radontalkoita kuntien ja kuntayhtymien kanssa on järjestetty eri puolilla Suomea, erityisesti korkean radonpitoisuuden alueilla. Talkooalueen asukkaille tarjotaan edullisia radonmittauksia. Alueen koteihin jaettavan talkooesitteen avulla on tavoiteltu erityisesti vanhojen talojen asukkaita.

Huoneilman radonpitoisuus mitataan radonmittauspurkeilla. Kattava arvio altistuksesta saadaan, kun mitataan kahdella radonmittauspurkilla asunnon eri huoneissa ja/tai kerroksissa. Mittausajaksi suositellaan kahta kuukautta marraskuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana.

Mittauksissa löytyneistä enimmäisarvon 400 becquerelia kuutiometrissä ylittävistä asunnoista korjataan nykyään lähes 40 prosenttia varmennetusti siten, että korjauksen jälkeen suoritetun uusintamittauksen tulos on alle 400 becquerelia kuutiometrissä. Vuoden 2007 jälkeen rakennetuissa taloissa selvästi yleisin tapa alentaa korkeaa radonpitoisuutta on ollut rakennusvaiheessa lattialaatan alle asennetun radonputkiston aktivoiminen poistopuhaltimen avulla. Yleisesti käytössä ovat olleet myös perustusrakenteiden tiivistäminen ja radonimurin asentaminen taloihin, joissa ei ole radonputkistoa.

Tiedot perustuvat Säteilyturvakeskuksen radonpurkeilla tehtyihin mittauksiin. 1980-luvulta lähtien on mitattu kaikkiaan noin 117 000 pientaloasuntoa. Näistä noin 17 000:ssä radonpitoisuus ylitti 400 becquerelia kuutiometrissä. Asunnoista 2 500 on varmennetusti korjattu niin, että korjauksen jälkeen pitoisuus on alle 400 becquerelia kuutiometrissä.

Sisäilman radon aiheuttaa Suomessa noin 300 keuhkosyöpää vuosittain. Keuhkosyöpäriski on sitä suurempi, mitä kauemmin ja mitä suuremmassa radonpitoisuudessa oleskelee.

Lisätietoja:
Tutkija Tuomas Valmari, puh. (09) 759 88 471

Valmari T., Arvela H., Reisbacka H. ja Holmgren O. Radon measurement and mitigation activity in Finland. Radiat. Prot. Dosim. (2014) 160 (1-3): 18-21 (doi:10.1093/rpd/ncu114).

Radon
Päivitetty
10.12.2015 klo 14:27
Jaa tämä sivu