Takaisin edelliselle sivulle

Suomalaisen ydinturvallisuusvalvonnan koko paletti puhutti Wienissä

Suomalaisen ydinturvallisuusvalvonnan koko paletti puhutti Wienissä

5.4.2017 klo 10:29
Verkkouutinen

Wienissä pidettävässä ydinturvallisuuskokouksessa on kiinnitetty huomio siihen, että Suomessa viranomaisen valvottavana on samaan aikaan useantyyppisten ydinlaitosten kaikki elinkaaren vaiheet. Tilanne kysyy resursseja ja asettaa haasteita suomalaiselle ydinturvallisuuden valvonnalle.

Kansainvälisen ydinturvallisuussopimuksen (Nuclear Safety Convention) osapuolet ovat kokoontuneet Wieniin tarkastelemaan ydinturvallisuuskysymyksiä ja arvioimaan sitä, miten maat täyttävät sopimuksen velvoitteet. Kokous kestää kaksi viikkoa (27.3.–7.4.2017). Suomen valtuuskuntaan osallistuvat edustajat ulkoministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, STUKista sekä voimayhtiöistä. Kokouksessa valtuuskuntaa johtaa suurlähettiläs Hannu Kyröläinen.

Kokouksen aikana osallistujamaat arvioivat ydinturvallisuuden tilan sopimuksen vahvistaneissa maissa. Arviointi perustuu maiden laatimiin raportteihin ja niiden pohjalta kokouksessa käytyyn keskusteluun. Suomea koskeneessa arvioinnissa paitsi kiinnitettiin huomio valvonnan uusiin haasteisiin myös pidettiin hyvänä tapaa, jolla Suomessa käytetään todennäköisyyslaskelmiin perustuvia riskiarviointeja turvallisuuden parantamiseen. Kiitosta sai myös suomalainen tapa jatkuvasti parantaa käynnissä olevien laitosten turvallisuutta. Kerran hyväksytyt turvallisuusjärjestelmät eivät riitä, jos tiedon lisääntyessä ja teknisten ratkaisujen kehittyessä voidaan saavuttaa vielä parempi turvallisuus.

Kokoukseen osallistuva STUKin pääjohtaja Petteri Tiippana on samaa mieltä siitä, että tilanne Suomessa  haastaa valvontaa tekevän viranomaisen. Käynnissä on neljä ydinreaktoria, viides on valmistumassa ja kuudetta suunnitellaan. Suomen ensimmäinen ydinreaktori, Otaniemen tutkimusreaktori, on pysäytetty ja sen purkamiseen valmistaudutaan. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitosta rakennetaan ensimmäisenä maailmassa.

Vaikka kansainvälisessä arviossa tultiin siihen johtopäätökseen, että Suomen tilanne on hyvä ja haasteisiin pysytään myös vastaamaan, korostaa Tiippana, että tyytyväisyyteen ei ole STUKissa tai voimayhtiöissä varaa tuudittautua. Kansainvälisen ydinturvallisuussopimuksen velvoitteet on laadittu ja hyväksytty yli kaksikymmentä vuotta sitten, eikä niihin ole suunniteltu muutoksia. Vastuunsa tuntevien maiden pitääkin pystyä itse asettamaan sopimusta tiukempia vaatimuksia ja parantamaan turvallisuutta jatkuvasti.

”Turvallisuus ei ole tila, vaan prosessi. Turvallisuudesta vastuussa olevissa voimayhtiöissä ja toimintaa valvovassa STUKissa on jatkuvasti mietittävä sitä, mitä emme ole mahdollisesti havainneet ja mihin emme ole osanneet varautua”, toteaa pääjohtaja Tiippana. ”Työn turvallisuuden kyseenalaistamiseksi, arvioimiseksi ja parantamiseksi on jatkuttava, vaikka kansainvälisillä kentillä selkään taputetaankin.”


Lisätietoja:

Linkki Ydinturvallisuussopimukseen liittyvään materiaaliin (Suomen maaraportti, Suomelle esitetyt kysymykset ja vastaukset, Suomen esitys kokouksessa ja Suomea koskeva maaryhmän laatima arviointiraportti)  

Pääjohtaja Petteri Tiippana, puh. (09) 759 88 200
Johtaja Kirsi Alm-Lytz, puh. (09) 759 88 663
Viestinnän asiantuntija Risto Isaksson, puh. (09) 759 88 208

Ydinturvallisuus
Päivitetty
12.4.2017 klo 15:26
Jaa tämä sivu